Myllytullin vanha vesivoimala tuhoutui tulipalossa noin viikko sitten. Asemakaavapäällikkö Matti Karhula Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta antaa ymmärtää, että vanhan rakennuksen uudelleen rakentamista pidetään Oulun kaupungissa tärkeänä.
"Tuskin kukaan asettaa voimalan korjaamista kyseenalaiseksi. Se on erittäin tärkeä osa Oulun teollista historiaa", Karhula toteaa.
Rakennuksen kunnon arvioimisessa on jo päästy alkuun. Teknisen keskuksen isännöitsijä Markku Palola kertoo, että palaneen rakennuksen vanha tiili on paikoin pahoin pehmentynyt.
"Erityisesti Myllytullin puoleisen pitkän sivun seinä on tällä hetkellä sortumaherkkä. Siellä on toistakymmentä metriä seinää ilman tukea", kuvailee Palola. Tämä johtuu siitä, että tuli tuhosi täysin rakennuksen sisäiset rakenteet, ja samalla seinää tukeneet metallikehikot tippuivat alas.
"Työt ovat tosin kesken. Lopullinen arviointi voidaan tehdä aikaisintaan viikon päästä", Palola toteaa.
Teollisuuden keskus
Viimeviikkoinen palo roihusi Oulun teollisuuden syntysijoilla. Lasaretinväylän varrella sijaitseva Åströmin nahkatehdas työllisti sata vuotta suuren osan Oulun asukkaista.
"Åströmin tehdas oli Oululle vähintään yhtä merkittävä kuin Nokia on nykyisin. Se oli Skandinavian suurin nahkatehdas", luonnehtii Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professori Jouko Vahtola.
Teollisuuden valtakaudesta on yhä jälkiä Myllytullin alueella. "Rakennuksista tosin vain murto-osa on säilynyt", toteaa Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Pasi Kovalainen.
Pehmeän punaiset tiilirakennukset ovat vuosien aikana muuttuneet muun muassa taidemuseoksi, tiedekeskus Tietomaaksi sekä asunnoiksi. Tehdashalleissa toimi välillä myös Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta.
Vesivoimalla sähköä
Taidemuseon takana soljuva Lasaretinväylä oli ennen tärkeä voiman lähde. "Vuonna 1720 Lasaretinväylään perustettiin vesimylly. Sen vieressä toimi saha", kuvailee Kovalainen.
1800-luvun lopulla Åströmin nahkatehdas vuokrasi Lasaretinväylän varressa olevan myllyn kaupungilta, sillä tehtaalla tarvittiin vesivoimaa. Myllyä varten rakennettu vesiallas lainehti nykyisen taidemuseon parkkipaikan kohdalla.
Åström joutui kuitenkin luopumaan myllystä, kun kaupunki halusi perustaa paikalle vesivoimalan. Vastineeksi kaupunki lupasi toimittaa sähköä myös nahkatehtaalle.
Tuhoutunut vesivoimalaitos valmistui vuonna 1903.
Nahkatuotteita Venäjälle
Myllytullissa elettiin teollista huippukautta 1900-luvun alussa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Oulun teollisuus oli pääasiassa nahkateollisuuden varassa, ja siinä maailmassa Åström oli merkittävä tekijä.
"Tehtaalta vietiin paljon Venäjälle. Erityisesti Venäjän armeija oli suurostaja", kertoo Vahtola. Varsinkin ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjälle myytiin valjaita, saappaita ja kenkiä.
Tehdas työllisti myös ympäröivää maaseutua. Nahan käsittelemistä varten pajun parkkia ostettiin jopa Kainuusta saakka.
Nahkateollisuus ajautui kriisiin 1920-luvulla. Myös toinen maailmansota heikensi suuresti Åströmin asemaa.
Nahanvalmistus lopetettiin Myllytullissa vuonna 1960. Samalla vuosikymmenellä hiljeni myös Lasaretinväylän vesivoimala. Muutos kohti asuinaluetta alkoi.