Presidenttipeli alkaa tosissaan nyt, kun Paavo Lipponen ilmoittautui SDP:n ehdokaskisaan. Kumpi on haastaja: Lipponen vai kokoomuksen Sauli Niinistö?
Entinen pääministeri ja entinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) ei yllättänyt torstaina enää ketään, kun hän ilmoitti olevansa valmis asettumaan SDP:n presidenttiehdokkaaksi.
Kiinnostavinta olikin se, millä hän perusteli mielensä muuttumista ja miten hän näkee presidentin tehtävän.
Kaikesta näki, että Lipponen on liikkeellä tosimielellä. Hänen ilmoituksensa johti heti siihen, että ehdolle jo ilmoittautunut Lasse Lehtinen vetäytyi kilvasta ja liittyi Lipposen tukijoukkoihin.
Hän voi saada seuraa monista muistakin ehdokkuutta hautoneista. Suurin huomio kohdistuu siihen, mitä eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma tekee.
Näillä näkymin vaikuttaa vahvasti siltä, että presidenttikisa ratkeaa toisella kierroksella Lipposen ja kokoomuksen ehdokkaaksi valittavan Sauli Niinistön välillä. Niinistöä on pidetty tähän asti jo puolivarmana voittajana.
Lipposen ulostulon myötä voi miettiä, kumpi heistä oikeastaan on lopun perin haastaja.
Niinistön tavoin Lipponen hakee tukea muualtakin kuin taustapuolueestaan. Lipponen sanoi tehneensä päätöksensä itse, mutta kiitti puoluejohdolta saamastaan tuesta.
Sen voi ymmärtää myös niin, ettei Lipponen, tai edes puoluejohto, panisi pahakseen, jos hänet huudettaisiin ehdokkaaksi Niinistön tapaan.
Lipponen perusteli päätöstään sillä, että maailmantilanne on vakavin sitten kylmän sodan ja talouskriisi pahin sitten toisen maailmansodan. Yhdeksi syyksi hän nosti myös sen, että parlamentaarinen järjestelmä on uhattuna Euroopassa. Perustelut ovat dramaattisia, mutta vaikea niitä on kiistää.
Niinistön ja Lipposen ilmoittautumistyyleissä oli eroja, ulkoasua myöten. Lipponen ei tinkinyt euroalueen velkakriisin takia tippaakaan perinteisestä Eurooppa-linjastaan, vaikka korostikin olleensa poissa päätöksentekopöydistä vuodesta 2003. Lisäksi hän otti Niinistöä selvemmin etäisyyttä perussuomalaisiin ja maahanmuuttokritiikkiin.
Epäsuoria terveisiä Lipponen lähetti presidentti Tarja Haloselle, joka on arvostellut äänekkäästi pyrkimyksiä kaventaa presidentin valtaoikeuksia. Lipposen mukaan presidentin on sovittauduttava siihen, mitä eduskunta päättää valtaoikeuksista.
Lipposella ei ollut huomauttamista myöskään siihen, että EU-politiikka on pääministerin ja hallituksen heiniä. Näin Lipponen teki selväksi, ettei hän jatkaisi Halosen välillä kitkeriäkin vuodatuksia.
Presidentin tehtäviksi Lipponen nosti toiminnan kansakunnan kokoavana voimana sekä ulkopolitiikan ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Valtioviisas oli myös lausunto siitä, ettei hänellä ole huomauttamista hallitusohjelman linjaukseen, ettei Suomi hae Naton jäsenyyttä tällä vaalikaudella. Sanomatta jäi, olisiko Lipposen linja toinen seuraavalla vaalikaudella.
Presidentinvaalin avauskierrokseen on runsaat viisi kuukautta. Todellinen kamppailu käynnistyy vasta nyt. Sen myötä gallup-luvut alkavat elää. Auki ovat vielä keskustan ehdokkaan nimi ja Timo Soinin aikeet.