SALLA
Hautajärven asukkaat panivat Savinajoen rantaheinikkoa tasaiseksi viikatteella vanhaan malliin maanantaina. Näin lähikylien suurimman vetonaulan, Oulangan kansallispuiston, perinnemaisema säilyy ennallaan.
Työ kannattaa, sillä luontotuvan ja kansallispuiston tuomat 8000 turistia vuosittain ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia kylälle. Tänä kesänä matkailijoita on ollut taas tuhat enemmän kuin viime vuonna. Kansainvälisyydessäänkin luontotupa on Suomen kärjessä, sillä kolmannes kävijöistä on ulkomaalaisia.
Kansallispuiston laajeneminen parisenkymmentä vuotta sitten teki kuitenkin kyläläisille tuskaa, kun Kalevi Loisan laskelmien mukaan kahdeksan metsuria menetti työnsä, eivätkä maatilalliset päässeet enää metsäpalstoilleen perinteistä tietä. Myös verovarojen menetykset sekä metsästys- ja kalastusrajoitukset harmittivat.
Nyt kellossa on jo toinen ääni. Silloin ei ollut "nauru heläjämässä" mutta viimeisin "kymmenvuotiskausi käänsi lehden mieluisamman", kuten Sauli Viitala runoili Hautajärven luontotuvan 10-vuotisjuhlassa. Juuri kyläläisten vaatiman luontotuvan valmistuminen näyttää kääntäneen tappion voitoksi.
Matkailun hyödyntäminen on kuitenkin vasta alkutekijöissään. Kalevi Loisa kaipasi alueelle leirintäaluetta, ja Etelä-Sallan kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Martti Sinisalo heitti ilmaan matkailuideoita sylin täydeltä.
Kansallispuiston ja sen ympäristön palveluita on hänen mukaansa kohennettava, Riisitunturin kansallispuistoon on rakennettava yhdistävä reitti sekä kalastus- ja metsästysmatkailua lisättävä laajalla yhteistyöllä.
Luontotuvasta ja kansallispuistosta on ollut suorempaakin hyötyä. Kenttämestari Arto Hänninen laski, että kymmenen vuoden aikana alueelle on tarjoutunut jo toistasataa viiden kuukauden pituista työrupeamaa.
Vaikka Oulangan kansallispuistosta suuri osa on Sallan puolella, hautajärveläiset totesivat Kuusamon onnistuneen paremmin markkinoinnissaan. Kiutaköngäs ja Jyrävä ovat tunnetumpia turistikohteita kuin saman puiston pohjoispuoli.
Savinajoen varrella niityllä rehkinyt Inkeri Aho sanoi, että Sallan Savilammenkin markkinointi on kuusamolaisten varassa. Entisenä maatalon emäntänä Aho nautti täysin siemauksin niittotyöstä. "Nykyään kun ei muuten ole kuin pihanharavointia", hän kertoi.
Tehokasta talkoota
Ainakin perinnemaiseman säilyttämiseen kyläläiset osallistuivat ahkerasti, sillä maanantaiksi suunniteltu ala lakosi silmissä. Niitto olikin vanhastaan tuttua. Viljo Kangas sanoi niittäneensä heinää lalloille kuivumaan jo 10-vuotiaana vuonna 1948.
Oiva Hautajärvellä oli niitosta hurjat muistot. "Olimme Oulangan varressa vuonna 1943 niittämässä, kun partisaanit hakkasivat tulipuita joen toisella puolella. Sinä kesänä he hyökkäsivät Hautakylässä niittoporukan kimppuun tuhoisin seurauksin", Hautajärvi muisteli.
Puistonjohtaja Matti Hovin mukaan koko kansallispuisto näyttää tietä kansainvälistymisellään. Lisääntyvässä matkailussa Hovi näki ongelmiakin. "Siitä aiheutuu helposti lisäkuluja alueen retkeilypalvelujen ylläpitäjälle taloudellisen hyödyn suuntautuessa muualle", Hovi sanoi.
Suojelualueiden ja opastuspaikkojen rahoitus ei ole Hovin mukaan lisääntymässä, vaikka uusiakin puistoja perustetaan. Metsähallituksen onkin linjattava suhtautumistaan markkinointiin sekä kaupalliseen opas- ja ohjelmapalveluun.
"Yrittämiseen perustuvien palvelujen kanssa Metsähallitus ei yhteiskunnan varoin rahoitettavana toimijana voi lähteä kilpailemaan", Hovi totesi.