Kevään ankara koura ja kaivurit kovertavat kilpaa Kemin yhdeksännen lumilinnan varustuksia. Lopullinen isku annetaan ensi viikolla; silloin koneet jylläävät siitä lumikasan Perämeren rannalle. Linna palaa vähin erin alkumuotoonsa.
Linna piti yöpakkasten ansiosta pintansa yli pääsiäisen, mutta rakentajien kehitystyökin toimi viivytystaistelussa lämpöaallon hyökkäyksiä vastaan. Tämän vuotisen lumilinnan rakentamiseen sovellettu uusi valutekniikka on nimittäin osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Jälki on halvempaa ja siistimpää, eivätkä rakenteet hiivu niin helposti kevään edessä.
"Galleriamuottien lumetuksessa teimme tietynlaista pioneerityötä ja käytäntö näytti, että olemme oikealla tiellä. Galleriat ovat säilyneet erittäin hyvin, symmetrisemmät muodot kestävät säätä paremmin", rakennusurakoitsija Jouni Heikkilä IP Heikkilä Oy:stä kertoo. Uutta tekniikka on kehitetty yhdessä kestiläläisen Mailari Ky:n kanssa.
Mutta omat pulmansa rakentajilla oli tänäkin vuonna. Alkutalven lauhat seisottivat työmaata niin kauan, että lopulta aikataulun kanssa tuli hirveä hoppu. "Siitä selvittiin ja saatiin ajoissa valmiiksi, mutta kustannuksiahan se teetti."
Lumilinna oli tänä vuonna toiminnallisesti menestys kaikilla mittareilla: Tavoiteltu kävijämäärä ylittyi vajaalla kolmanneksella, hotelli ja ravintola lisäsivät suosiotaan ja tuloskin nousi pakkaselta plussalle.
"Urakka ei mennyt alun viivästyksen vuoksi niin hyvin kuin kuvittelimme, mutta kuitenkin kohtuullisesti. Varmaan viivan allekin jää jotain", Heikkilä tuumii.
Tulevan sesongin, kymmenennen juhlalinnan tarjouskilpailu on jo menossa ja Heikkiläkin on jättänyt tarjouksen sisään. Yhteistyötiimillä on myös teknisiä uudistuksia takataskussa. "Ei mitään maata kaatavia, mutta joka vuosi antaa uutta oppia." Urakkakilpailu ratkeaa lähiviikkoina.
Laadusta tinkimättä
Kulunut sesonki oli toinen, kun lumilinnaa pyöritti matkailujäänmurtaja Sammon tytäryhtiö. Viime vuonna tuli tappiota, joka paikattiin konserniavustuksella. Jäänmurtajayhtiö ja lumilinnayhtiö ovat molemmat täysin kaupungin omistamia.
Yhtiöiden toimitusjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Jorma Virtanen on tyytyväinen, niin Sampo kuin lumilinnakin klaarasivat kauden kuiville. Sampo ajaa viimeisen risteilynsä lauantaina.
"Yhteistyö saman lipun alla alkaa tuottaa tulosta. Yhteinen markkinointi ja myynti kantavat hedelmää", Virtanen luonnehtii. Hän on havainnut, että lumilinnan ympärillä vellonut yleisönosastokirjoittelukin on voipunut.
Virtasen mukaan lumilinna on löytänyt peruskonseptinsa, jonka puitteissa kehitystyötä tehdään. "Hotelli on osoittautunut hyväksi osaksi toimintaa, ja se on saatu lyötyä läpi maailmalla. Ravintola on ollut myötätuulessa koko ajan. Lapset ovat linnan ykkösasia, lasten mukanahan tulevat aikuisetkin."
Seuraavaa juhlalinnaa suunnitellaan jo täydellä teholla. Ekstraa on luvassa, mutta sen kertomisen aika ei ole vielä. Hyvänolon tunteeseen ei kärsi Virtasen mukaan jäädä lillumaan. "Mutta onhan se aivan toisenlainen puhti valmistella tulevaa hyvän vuoden jälkeen."
Lumilinnojen rakentaminen riippuu kaupungin tahdosta. Valtuustolla on periaatepäätös vielä seuraavan linnan rahoittamisesta. Rakentamistuki on reilut 250 000 euroa. Tällä rahalla ei saatu tämän vuotista linnaa, eikä saada seuraavaakaan. Lisärahoitus tulee emoyhtiön pussista.
"Emme ole halunneet tinkiä laadusta ja koosta siksi, että saisimme sen mahtumaan valtuuston antamaan raharaamiin", Virtanen perustelee. Hän on varma, että lumilinnojen rakentaminen jatkuu Kemissä ensi kauden jälkeenkin, sillä "kemiläiset ovat kasvaneet siihen kiinni".