Kansanlääkinnässä pitkään tunnettu kuusenpihka on todettu tieteellisillä menetelmillä vaikuttavaksi hoidoksi painehaavojen eli makuuhaavojen hoidossa. Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan pitkiä hoitoaikoja vaativat painehaavat paranevat kiinni paremmin kuin mitä tapahtuu käytetyillä verrokkihoidoilla.
Moniammatillisessa tutkimusryhmässä ollut lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jouni Lohi Rovaniemeltä pitää ilmeisenä, että pihkavoiteesta tulee ajan myötä yleisesti lääketieteessä ja hoitotyössä käytetty menetelmä.
Pihkavoide on tulossa teolliseen tuotantoon. Ensimmäisen polven tuote, Repolar Oy:n tuottama Abilar-voide on periaatteessa valmis, mutta sen saamiseksi myyntiin odotellaan vielä Lääkelaitokselta lopullista lupaa. Kun VTT:ltä saatava laatusertifikaatti toimitetaan Lääkelaitoksella, voidaan lupaa odottaa ehkä tämän vuoden puolella.
Kansanlääkinnässä tunnettu kuusenpihka on sekoitettu voihin, jolloin siihen on saatu sopiva notkeus. Lääkelaitos ei kuitenkaan hyväksynyt teollisessa valmistuksessa tuotteeseen voita, joten se on korvattu samoja ominaisuuksia sisältävällä keinotekoisesti valmistetulla aineella.
Tutkimusryhmä selvitti painehaavatutkimuksessaan pihkavoiteen vaikutusta painehaavojen paranemisessa. Jo aiemmin on todettu bakteeriviljelykokeiden avulla, että pihkavoiteella on useisiin haavoissa tulehduksia aiheuttaviin bakteereihin niiden kasvua estävä vaikutus.
Jatkotutkimuksissa Lohen mukaan selvitetään, toimiiko pihkavoide esimerkiksi steriileissä leikkaushaavoissa, joissa ei ole tulehdusta. Pihkavoide ei sovi kuitenkaan henkilöille, jotka ovat allergisia pihkalle tai sen aineosille ja hartsille.
Sysäys pihkavoiteen vaikutuksen lääketieteelliseen tutkimukseen syttyi vuoden 2003 alussa Kolarin terveyskeskuksessa. Kun siellä pihkavoiteesta oli kokemuksia Jouni Lohi ja Arno Sepponen halusivat selvittää, onko pihkavoiteen vaikutus sattumaa vai onko siinä todellista vaikuttavuutta.
Jo kymmeniä
potilaita
Kolarin terveyskeskuksen lisäksi kliiniseen potilastutkimukseen on osallistunut useita kymmeniä iäkkäitä pitkäaikaispotilaita kymmenessä terveyskeskuksessa. Painehaavat eli kansankielessä paremmin tunnetut makuuhaavat ovat yleisemmin iäkkäiden ja kroonikkopotilaiden vaiva.
British Journal of Dermatology- nimisessä korkeatasoisessa tiedelehdessä julkaistavaksi hyväksytyn tutkimuksen tutkimusryhmään kuuluvat Lohen lisäksi Arno Sepponen, Janne Jokinen, Pentti Sipponen, Anthony Papp ja Seppo Sarna.
"Aktiivinen ja tehokas kuusenpihkan keruu on mahdollista osittain perinteistä ja nykyaikaista valutustekniikkaa hyödyntäen", sanoo tutkija Rainer Peltola Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalta. Peltolalta on vuoden lopussa valmistunut vielä julkaisematon tutkimus kuusenpihkan keruumahdollisuuksista.
Keruu voidaan tehdä kesällä ennen päätehakkuita niin sanottua kalanruotoviiltoa hyväksikäyttäen. Viillot tehdään puuhun ja pihka valuu ruotoja pitkin keruupussiin, jolloin pihka saadaan puhtaana talteen. Keruumenetelmä on sellainen, että siihen riittää päivän mittainen koulutus. Tosin siihen tarvittavia välineitä ei ole Suomesta saatavissa.
Peltola uskoo, että jos pihkalle saadaan järkevää käyttöä, aloitetaan myös välineiden valmistus.