Kansainvälisen Lions Clubin tuleva presidentti, islantilainen Gudrun Yngvadottir sanoo sen suoraan: Lions Club on jäänyt vanhanaikaiseksi järjestöksi, joka koetaan konservatiivisena, miesvaltaisena ja vanhoihin perinteisiin jumiutuneena.
– Nyt siihen tulee muutos, heinäkuussa aloittava presidentti toteaa.
Gudrun Yngvadottir on 100-vuotiaan Lions Clubin historian ensimmäinen kansainvälinen naispresidentti. Hän on myös hyvä esimerkki menestyneestä johtajanaisesta, joka toimii vaikutusvaltaisessa ja yhteiskunnallisessa tehtävässä. Hänen kaltaisistaan naisista on viimeaikoina käyty runsaasti keskustelua niin yritysmaailmassa kuin metoo-kampanjan innoittamana.
Tuore johtaja onkin huomannut, että naispresidentille on selvä kysyntä myös herraklubiksi mielletyssä järjestössä.
– Olen ollut täysin ällistynyt siitä, miten minut on otettu vastaan maailmalla. Jäsenistö ja jopa eri maiden johtajat ovat iloinneet siitä, että Lions Club sai viimein presidentikseen naisen.
Yngvadottirin sukupuoli on tehnyt Lions Clubista selvästi aiempaa kiinnostavamman. Esimerkiksi joidenkin Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maiden päättäjät ovat viimein olleet valmiita tapaamaan Lions Clubin johtoa, kun presidenttinä on nainen.
– Naispresidenttiys on uutinen. Se kiinnostaa kaikkialla.
Tänä viikonloppuna Yngvadottir on tullut Ouluun kertomaan visioistaan ja klubin tulevaisuudesta. Oulun seudun leijonat ovat järjestäneet vuoden suurimman Suomen Lions -liiton kokouksen, johon osallistuu 1400 leijonaa ympäri maan. Tilaisuutta voidaan pitää koko Euroopan suurimpana lions-kokouksena.
Suomi onkin tunnettu erityisen aktiivisena leijonamaana. Maassamme toimii yhteensä 22 500 leijonaa. Naisjäsenten määrä jää Suomen klubeissa kuitenkin hieman keskiarvoa matalammalle.
Kansainvälisesti Lions Clubin jäsenistä 30 prosenttia on naisia. Suomessa naisten osuus on noin 20 prosenttia, Oulun seudulla 25 prosenttia.
– Tavoitteenamme on, että naisjäsenten määrä nousisi 50 prosenttiin ja että naisia olisi yhä enemmän myös johtotehtävissä, Yngvadottir sanoo.
Työnsarkaa siis riittää, joten nyt Lions Club keskittyy erityisesti naisjäsenten rekrytointiin.
Molempien sukupuolten edustus on järjestölle merkittävää, koska sellaisten klubien tiedetään menestyneen parhaiten, joissa toimii sekä miehiä että naisia. Yhtenäisklubien toiminta on usein monipuolisempaa ja klubit onnistuvat houkuttelemaan eniten jäseniä.
– Emme tietenkään kiellä sellaisten klubien toimintaa, joihin hyväksytään vain miesjäseniä. Kehotamme kuitenkin perustamaan kaupunkiin toisen klubin.
Tavoite naisten määrän lisäämisestä Lions Clubissa ei ole kuitenkaan uusi. Järjestö on yrittänyt lisätä naisjäsenten määrää jo 30 vuoden ajan. Nyt kysymys sukupuolesta on kuitenkin jälleen puhuttanut, koska presidenttinäkin aloittaa nainen. Yngvadottir kuitenkin painottaa, ettei hänen tarkoituksenaan ole olla vain naisten asialla.
Tärkeämpää on se, että Lions Club muuttuu moderniksi organisaatioksi, joka palvelee ihmisten nykytarpeita ja pääsee eroon vanhanaikaisesta mielikuvastaan.
– Meidän tulee katsoa horisontin taa ja unelmoida isommin.