Vangit jäävät vankilasta vapauduttuaan yhä usein tyhjän päälle.
Vankiloista vapautuu vuosittain noin 7 000 vankia, joiden sosiaalinen asema on yleensä huono. Vangeista joka kolmas vapautuu asunnottomaksi ja yli kahdella kolmasosalla on vaikea päihdetausta, ilmenee tuoreesta raportista. Vangit myös sairastavat kuusinkertaisesti muuhun väestöön verrattuna.
Vankien jälkihuoltotyöryhmän keskiviikkona jättämän raportin mukaan vangit saavat rangaistusaikanaan muun muassa terveydenhuoltopalveluja ja psykososiaalista kuntoutusta. Ongelmana on, että tuki ja hoito katkeavat usein vapautumisen yhteydessä, jolloin esimerkiksi päihdekuntoutuksen hyödyt voivat valua hukkaan. Myöskään tieto aiemmasta kuntoutuksesta kunnassa ei aina kantaudu vankilaan.
Yli kuutta kuukautta pidemmän vankeusrangaistuksen aikana asumistuki lakkaa, eikä asunnon säilymistä varmisteta kunnolla muillakaan keinoilla. Osalla ei ole edes kotikuntaa, jossa on kirjoilla.
Raportista ilmenee, että vanki on usein väliinputoaja, jonka sopeutumisesta ei mikään taho halua ottaa vastuuta.
- Vankilan muuri tuntuu olevan ammattihenkilöstölle kunnissa ja vankilapuolella niin korkea, että sen yli työskentely on ollut erittäin satunnaista, työryhmän varapuheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen oikeusministeriöstä sanoo.
Virastot tutuksi ja tukiasuntoja lisää
Vankien aseman parantamiseksi työryhmä on laatinut suositukset, joilla jälkihuoltoa voidaan kehittää. Suositukset ovat ensimmäiset, ja niiden linjauksiin ovat sitoutuneet oikeus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton korkein virkamiesjohto.
Suositusten kulmakivenä on valtion ja kuntien viranomaisten yhteistyön tiivistäminen.
Työryhmä tähdentää, että vapauteen valmentaminen tulisi aloittaa hyvissä ajoin. Vapautuvan sosiaalinen verkosto ja viranomaiskontaktit tulisi kartoittaa kattavasti jo vankilassa. Virastossa asiointia sekä muuta arjen elämänhallintaa tulisi tukea. Oikean palveluohjauksen avulla vanki voidaan saattaa mm. asuntoa ja toimeentuloa koskevien palvelujen piiriin.
Työryhmän mielestä asuminen voi olla usein tarpeen järjestää ensin kunnan tukiasumisjärjestelmässä. Tästä syystä tukiasuntoja tarvittaisiin lisää.
Päihderiippuvaisten kuntoutumista voitaisiin tukea esimerkiksi vertaisryhmissä. Perhe-elämää taas edistettäisiin niin, että vähävaraisille myönnettäisiin tukea matkakuluihin vankilatapaamisia varten.
Iso ongelma ovat rikoksista seuraavat velvoitteet ja ulosotto-ongelmat, jotka ovat este työllistymiselle. Työryhmä katsoo, että velkajärjestelyn mahdollisuuksia tulisi kartoittaa nykyistä paremmin. Useimmille vapautuneille tuettu työ on ainoa väylä avoimille työmarkkinoille.