Oulu Myös sotavangit on otettu Irakin sodassa propaganda-aseiksi. Suomen Punaisen Ristin pääsihteerin Markku Niskalan mukaan Geneven yleissopimuksen lähtökohtana sotavankien osalta on, ettei sotavanki voi käydä enää sotaa, ja siksi häntä pitäisi kohdella ihmisenä.
Ongelmallinen sotavankien kohtalo on kuitenkin sen vuoksi, että sopimusta voidaan tulkita eri tavoin ja kiusaus näyttää vankeja lähikuvissa on suuri.
Irak tiedotti jälleen maanantaina ottaneensa amerikkalaisia ja brittejä sotavangeiksi. Qatarilainen Al-Jazeere televisioasema haastatteli aiemmin sunnuntaina lähetyksessään ihmisiä, joiden sanottiin olevan amerikkalaisia sotavankeja.
Liittouma on puolestaan ottanut omien sanojensa mukaan tuhansia sotavankeja, joita säilytetään sotaleireillä.
Geneven yleissopimuksen mukaan sotavankeja ei saa alistaa julkisen mielenkiinnon kohteeksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, ettei heitä saa kuvata niin läheltä ja intiimisti kuin Irakin kuvamateriaalissa.
"Yleensä kuvat, joita sotavangeista on televisiossa aiemmin nähty, ovat liittyneet sotavankien vapautukseen, ja silloinkin heitä on kuvattu hyvin kaukaa", Niskala selventää.
Niskalan mukaan sotavankien asema on muutenkin vaikea, sillä esimerkiksi Irakin ja Iranin sodan jälkeen käsiteltiin 100 000 sotavangin asiat ja prosessit olivat työläitä ja hitaita.
"15 vuotta on kulunut ja vielä viime viikolla luovutettiin 180 vankia", Niskala valaisee.
Sotavankien vaikeaa asemaa kuvaa myös se, että esimerkiksi Afganistanin Taleban-hallinnon jäseniä on vankeina USA:n Guantanamon laivastotukikohdassa Kuubassa, mutta Yhdysvallat ei ole myöntänyt heille kansainvälistä sotavankistatusta. "Siitä on kuitenkin olemassa sopimus, että Yhdysvallat noudattaa yleisiä periaatteita, vaikka ei haluakaan vangeille kansainvälistä sotavankistatusta", Niskala sanoo.
Parhaillaan käytävän sodan vankien kohtalo voidaan käsitellä myös kansainvälisessä tuomioistuimessa. Heidän tulevaisuutensa ei ole missään tapauksessa helppo, varsinkaan, kun rauhansopimuksia ei ole.