Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kalleus ajaa monen kunnan laistamaan velvollisuuksistaan. Kuitenkin palvelut on määrätty lailla, ja vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry joutuu puuttumaan jatkuvasti vammaisten oikeuksiin kuljetuspalveluista.
Kynnys Ry:n Oulun aluesihteeri Marjut Korjola sanoo, että Pohjois-Suomessa oikeuskäsittelyjä joudutaan käymään yllättävän paljon, vaikka asioita pannaan vireille kausiluontoisesti. Viime aikoina on ollut esillä paljon kuljetuspalvelukiistoja, toisinaan pinnalla ovat muut asiat.
"On tärkeä, että vammainen osaa kysyä apua, sillä vaatii rohkeutta lähteä peräämään oikeuksiaan. Autamme paperien täytössä ja annamme neuvoja parhaamme mukaan", Korjola sanoo.
Jokaisessa tapauksessa päällimmäisenä pyrkimyksenä on luonnollisesti, että asia saataisiin kuntoon sopimalla, eikä oikeuteen tarvitsisi mennä.
Käytännöt vaihtelevat
Korjola sanoo, että tasa-arvo jää Pohjois-Suomessa toteutumatta, sillä kunnissa on paljon erilaisia käytäntöjä vammaisten kuljetuspalveluissa. Vaikeavammaiselle tulee taata liikkuminen ja eläminen siinä missä kenelle tahansa.
"Kunnissa, joissa vaikeavammaisten kuljetuspalvelut on puutteellisesti järjestetty, asiakkaat eivät usein tiedä omista oikeuksistaan. Silloin me joudumme puuttumaan asiaan. Kunnissahan on nykyisin myös sosiaaliasiamies, jonka pitäisi olla puolueeton linkki vammaiselle", Korjola toteaa.
Hän korostaa, että kuntien kannattaisi tehdä vammaisten asukkaidensa kanssa palvelusuunnitelmat, jossa yksilö ja viranomainen yhteistyössä suunnittelisivat palvelut tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelma helpottaa asioiden hoitoa ja ehkäisee epäselvyyksiä.
Kynnyksen Oulun toimiston alueena on yli puoli Suomea Kainuun ja Kokkolan seuduilta perimmäiseen Lappiin.
Keinot vähissä
Pudasjärvi valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä, jonka mukaan Janne Oikariselle kuuluvat 18 kuukausittaista matkaa saattopalveluineen. Korkein hallinto-oikeus päätti asian Oikarisen eduksi.
Pudasjärven kunta peräsi oikeudessa perusturvajohtaja Merja Honkasen mukaan sitä, että voitaisiinko vammaisten kuljetus järjestää sosiaalihuoltolain alla eikä vammaispalvelulain alla, ja voiko 12-vuotias olla juridinen toimija. Hänen mukaansa kunnan kannalta oleellisia eivät olleet tämän yksittäisen tapauksen aiheuttamat kustannukset.
Kuljetukset puhuttavat Pudasjärven kaltaisessa pitkien välimatkojen kunnassa ja aiheuttavat kustannuksia. Vammaispalvelulain mukaiset henkilökuljetukset maksoivat viime vuonna Pudasjärvelle 145 400 euroa, tänä vuonna summa on nousemassa 155 000 euroon.
Sillä summalla kuljetetaan noin sataa asiakasta, ja vammaispalvelulain alaisia asiakkaita tulee koko ajan lisää. Se johtuu Honkasen mukaan siitä, että kotona asuvien ihmisten kunto heikkenee.
"Kun vammaisten kuljetuspalvelujen kustannukset kasvavat pahimpina vuosina 20 prosentilla, pitäisi löytää ratkaisu, jolla kustannukset pysyisivät kurissa, mutta ihmisten liikkuminen silti turvattaisiin. Kuljettaminen kaatuu entistä enemmän sosiaalihuollon piiriin, kun julkinen liikenne vähenee", Honkanen sanoo.
Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuskustannukset pysyvät Pudasjärvellä samalla tasolla. Ne ovat olleet tasaisesti 85 000 euroa vuodessa.
Vuosittain Pudasjärven kunnan sosiaalilautakunnalle tulee joitakin asiakasoikaisuja ja -valituksia, joista muutama etenee Oulun hallinto-oikeuteen saakka. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti Merja Honkanen muistaa kahdeksan vuoden aikana menneen vain pari, kolme asiaa.