Tuiranpuiston idylliset rakennukset, vuonna 1900 rakennettu Ruttola ja sen vieressä oleva vuonna 1912 rakennettu kaksikerroksinen rakennus saavat uudet asukkaat vuoden 2004 alussa.
Entisen sairaala-alueen osasto 4 perusparannetaan vammaisten palvelukodiksi ja osasto 3 vammaisten asuntolaksi.
Palvelukodissa on ympärivuorokautinen palvelu, mutta asuntolassa on henkilökuntaa paikalla vain osan päivää. Oulun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi torstai-iltana palvelukodin ja asuntolan peruskorjaussuunnitelmat.
"Lautakunta hyväksyi esityksen edellyttäen, että selvitetään wc- ja pesutilojen lisäämiset ja liukuovien käyttö kääntyvien ovien sijaan. Lisäksi on selvitettävä, onko tiloihin järjestettävissä kulku Koskitieltä olemassa olevia teitä hyödyntäen, ettei tarvitse rakentaa uutta kevyen liikenteen väylää", lautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää (vas.) kertoo.
Suunnitelman toteuttamisen arvioidaan maksavaan 1 366 530 euroa.
Entiseen sairaala-osasto 4:ään tulee 12 pitkäaikaiseen asumiseen tarkoitettua palveluasuntoa. Osasto 3:lle pääsee asumaan yhdeksän itsenäiseen elämiseen pystyvää vammaista. Palvelukodissa ja asuntolassa työskentelee yhteensä viisi ohjaajaa ja kahdeksan hoitajaa.
Elämisen opettelua
Palvelukodissa on pitkäaikaispaikkojen lisäksi yhdestä kahteen tilapäispaikkaa. Niihin sijoitetaan paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia, kotona hoidettavia vammaisia, jotta omaiset saavat pitää pienen levähdystauon.
Vammaistyön johtaja Eija Säilynoja iloitsee myös asuntolaan tulevasta asumisvalmiusasunnosta, jossa Leinonpuiston koulun kymppiluokilla opiskelevat vammaiset pääsevät harjoittelemaan elämistä omin päin.
Palvelukodin ja asuntolan palvelut ja tilat tukeutuvat toiminnassaan toisiinsa. Rakennukset ovat muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Saunaosasto rakennetaan molempien rakennusten asukkaiden käyttöön asuntolan alakertaan.
Asuntolassa jokaisella asukkaalla on oma yksiö, jossa on minikeittiö ja kylpyhuone. Palvelukodissakin jokaisella asukkaalla on oma huone, mutta oleskelu-, ruokailu- ja saniteettitilat ovat nykyisen suunnitelman mukaan yhteisiä.
Eija Säilynoja kertoo, että palvelukotiin hankitaan elektroniset muistihäiriöisten kulunvalvontalaitteet ja henkilökunnan turvajärjestelmä. Myös asuntolaan tulee kulunvalvontalaitteet ja käytäville laitetaan turvapuhelimet.
Ihanneratkaisu
Johtaja Eija Säilynoja pitää Tuiranpuiston palvelukotia ja asuntolaa ihanteellisena ratkaisuna. Suojelutalot kauniissa metsikössä ovat erityisasumisen luksusta. Hienoa on myös se, että vammaistyöntekijät ovat päässeet mukaan asuintilojen suunnitteluun alusta asti. Tiloja on haettu pitkään.
Tuiranpuiston ympäristö on vammaisille turvallinen. Tuira on alueena hyvä myös siksi, ettei joen pohjoispuolella ole yhtään vammaisille tarkoitettua asuntolaa tai palvelukotia.
Oulussa on 48 palvelukotipaikkaa ja 52 asuntolapaikkaa.
Kesällä 2001 tehdyn selvityksen perusteella uusia asuinpalveluja tarvitsevia kehitysvammaisia on noin 40. He asuvat yhä kotona, mutta palvelujen tarve kasvaa vammaisten ikääntyessä.
Toisaalta laitoshoidossa on kymmenkunta kehitysvammaista, jotka pystyisivät asumaan ympärivuorokautisesti varustetussa avohoidon asunnossa.
Asukkaiden valinta Tuiranpuistoon tehdään tärkeysjärjestyksessä: asukkaita tulee laitoshoidosta, kaupungin asuntoloista ja palvelukodeista. Osalle omassa kodissa asuminen on käynyt vaikeaksi. Myös he jonottavat Tuiranpuistoon.