vuosi sitten tehtiin peruspalveluiden arviointi jossa arvioitiin sosialalihuollon henkilöstön määrää ja rakennetta. Siinä pelataan keskiarvoilla. keskiarvot osoitti, että vanhusten huollossa henkilökuntamäärä on laatusuositusten tasolla suuria poikkeamia ei ole. vanhusten huollosta tulee paljon viestiä julkisesti ja joka puolelta että työaika eikä henkilökunnan aika riitä hoivaan ja huolenpitoon. mulla tuli mieleen, etät onkohan ne laatusuositukset sitten oikean suuntaisia pitäisikö niitä tarkastella uudestaan. nyt sitten liisa hyssälä on herättänyt en tiedä onko jon nimittänytkin työryhmän miettimään niitä uusia vanhustenhuollon laatusuosistuksia. varmasti jotakin tarkistamisen paikkaa on.
MILLOIN LAATUSUOSITUKSET TEHTY?
2000-luvun alkupuoiliskolla. ne eivät ole normeja vaan suosituksia niin, että eri paikkakuntien keskiarvojen perusteella on lähdetty arvioimaan mitä se missäkin sitten voisi olla. ne on yhdenlaisia mittareita kun tässä työssä arvoidaan vanhusten huoltoa. täytyy muistaa sekin asia, että meillä läänihallituksella on tää valvontatehtävä viime aikoina korostunut. siinä on se puoli, että epäkohdat tulee helpommin meidän tietoon kuin hyvät asiat. epäkohtien kautta pryitänä korjaamaan ja tietenkin ne saa julkisuuttakin paremmin. ihan suoraa vastausta en pysty antaa että onko se hyvää vai huonoa.
EIKÖ OLE HYVÄ, ETTÄ EPÄKOHDAT NOSTETAAN ESILLE?
On. mutta epäkohtien varjoon jää hyvät käytännöt.
KESKIMÄÄRÄISETI TILANNE IHAN HYVÄ, MILLAINEN PARHAIMMILLAAN JA PAHIMMILLAAN?
mulla ei ole peruspalveludien arviointiraporttia käsillä mutta perusterveyden arviointiviesti on ollut se, että oulun läänissä ei hälyttävää ollut keskiarvoissa mutta kun lähdetään tarkastelemaan jotakin paikkakuntaa tai yksikköä niin siellä saattaa tulla niitä puutteita.
MILLOIN SELVITYS LAADITUT
Vuosi sitten. löyty meidän nettisivuilta
NYT HUOMANNUT, ETTÄ HAVAITTAVISSA ETTÄ VAMMAISIA JA VANHUKSIA SIJOITETAAN SAMOIHIN YKSIKÖIHIN?
se tuli ensin minun tietoisuuteen lupahallinnon kautta kun meillähän on tämä yksityisen sosiaalipalvelujen valmvontavastuu ja lupahallito. me annetaan ympärivuorokautisiten palveluyksiköihin luvat. nämä on muutamia yksittäisiä tapauksia. sitä kavahdin, etät tämähän on vastoin sitä mitä me on valtakunnallisesti linjattu vuosikymmeniä että a vanhuksille omat palvelukodit vammaisille omat ja kehitysvammaisille omat jne
mikä tässä on. nyt oon herkemmällä korvalla ja silmällä sitä kuunnellut ja katsellut niin kyllä sitä tapahtuu myös kuntapuolella jossain määrin.
SIIS SEKÄ KUNTAPUOLELLA ETTÄ YKSITYISISSÄ?
kyllä joo. yksityiselle palveluntuottajalle kun annetaan lupa niin mehän annetaan aina tiettyä kohderyhmää varten se ja kunta sijoitata sinnne asukakita. minusta silloin kun kuntalaisia ja asukkaita ryhdytään sijoittamaan oli perusteltua että sitä lupaakin tutkittais ja katsottais että ketä sinne voi sijoittaa. Silloin kun asukkaita sijoitetaan sinne palveluyksikköön. kunta on järjestämisvastuussa, se ostaa sen palvelun ja se sijoittaa.
SILLOIN OLISI HYVÄ KATSOA MILLAISTA TOIMINTAA KYSEISELLE YKSIKÖLLE ON MYÖNNETTY?
Niin, minkälainen lupa on myönnetty.
TE ETTE ANNA LÄÄNISSÄ LUPAA HOIVAKODILLA JOHON SIJOITETAAN SEKÄ VAMMAISIA ETTÄ VANHUKSIA?
Ei anneta suorilta käsin. hyvin tarkoin tutkitaan ja mietitään valtakunnallien linjaus et ensisijaisesti ne ryhmät pitää olla erillään. silloin jos on ehdottoman perusteltu syy ja rakenteeltaan se yksikkö sellainen että ne voi erilleen hoitaa nämä vammaiset ja vanhukset.
ETTÄ EI ARKEA ETTÄ SAMAN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ VIEREKKÄISISSÄ VUOTEISSA?
NIIN. joillakin yksityisten hoivapalveludien tuottajilla ne on aivan erillisisäs yksiköissä voi olla ihan eri puolilla kuntaa ja kaupunkia. mutta saman katon alle oleviin yksikköhin me katsotaan kyllä kauheen tarkasti se.
MIKSI LÄÄNIHALLITUS EI HALUA MYÖNTÄÄ LUPIA YKSITYISILLE HOIVAKODEILLE, JOISSA SAMAN KATON ALLA?
Yleensä yksitysien palvelukodit on pieniä yksikköjä. alle 10 tai vähän päälle 10 asukkaan yksikköjä. henkilöäukntamäärä henkilökuntarakenne on aika pieni, siellä on aika vähän sitä henkilökuntaa. normin mukaisesti laatusuositusten mukaiseseti mutta määrällisetsi ei ole paljon. se on osaamiskysymys vanhukset ja vammaiset käsityskeni mukaan tarvitsevat erilaista palvelua palvelun tarve on erilainen. se myös edellyttää, etät henkilökunnalla on erilaista osaamista. nyt jos samassa yksikössä on esimerkiksi nuori kehitysvammainen ja vanhus niin heillä on aivan erilaiset tarpeet. toisaalta asiakkaiden kannalta se ei aina ole paras mahdollinen ratkasiu.
ESIMERKKEJÄ MILLAISTA ERILAISTA OSAAMISTA VANHUKSETN TAI VAMMAISE HOITAJALLA TÄYTYY OLLA?
Vammaisten hoitamisessa pyritään ja pi täisi olla tähtäin koko ajan yhteiskuntaan integroitumisessa ja kuntouttamisessa etenkin kun on nuori kuntoutumismenetelmeät on ihan erilaiset arjen hallinnan opettelussa vaikka. itsenäisyyden opettelemista koko ajan. siitä kodista ulospiäin suuntautuvaa toimitnaa myös siihen kytkeytyy.
vanhuksilla kuntoutuksen ylläpidon lähtökohdat on erilaiset.
ONK TULLUT LUPAHAKEMUKSIA JOISSA OLISI HALUTTU SIJOITTAA SAMAN KATON ALLE MOLEMPIA?
linjauksen jälkeen ei hakemuksia niin ole tullut koska hyvin usien yksityisen palveluntuottaja joka lupaa hakee käy keskustelut ennen hakemusten jättämsitä meidän kanssa. nisiäs ohjaavissa keskusteluissa on otettu tämä asia esille että ei meidän ole tarvinnut lupahakemuksia tarvinnut evätä. Kyllä ne on hoidettu tällaisen ohjausken kautta.
ONKO LINJAUKSESTANNE TEHTY JULKINEN AKNNANOTTO?
ei sillä tavalla julkista mutta perustuu valtakunnalliseen linjaukseen että meillä pyritty vuosikymmeniä rakentamaan tätä palveluverkostoa niin että vanhuksille on omat yksikmöt vammaisille omat yksiköt mielenterveyskuntoutujille omat ja kehitysvammaisilel omat. ne perustuu näiden ryhmien erilaisuuteen erilaisiin tarpeisiin.
VUOSIKYMMENIÄ SITTEN NS KUNNALLISKOTIAIKANA KO IHMISRYHMÄT OLI USEIN SIJOITETTUNA SAMAN KATON ALLE?
kyllä. se kunnalliskotijärjestelmää on purettu varmaan 50 vuotta pikku hiljaa ja saatu purettua. 30 vuotta siten muista omassa työhistoriassani oli kehitysvammahuollossa niin kehitysvammahuollon laitoshuoltoon tuli vielä kunnalliskodista kehitysvammaisia jotka oli lapsena sijoitettu sinne ja ilivat varttuneet siellä aikuisiksi .sitten tulivat keskuslaitoksiin. jäljestä päin kun näitä ihmisiä on tavannut ja katsonut heidän elämänhistoriaa niin tällainen oman alan asiantuntemus on eri tavalla heitä kuntouttanut ja eri tavalla hoitanut. heidän omatoimisuus ja yhteiskuntaan integroitumiien on tapahtunut pikku hiljaa ja toisella tavalla, mitä se olisi sieltä kunnalliskodista päässyt tapahtumaan.
MIKÄ VUOSI PÄÄTÖS ETÄT JÄRJSTELMÄÄ PURKAA?
ei päätöstä tehty, sen vaan on tapahtuntu yleisten tällaisten linjausten ja varmaan meillä on tullut tutkimustietoa jne.
LÖYTYYKÖ SUOMESTA KUNNALLISKOTIAJAN TIETÄJÄÄ? SYITÄ JNE
Sosiaalipolitiikan tutkijoita ja proffia. yksi joka parhaiten pohjois-suomessa tätä asiaa hallitsee on lapin yliopiston sosialaityön proffa kyösti urponen. kirjant ekijänä jaako jaakkola panu tulma mirja satka ja kyösti urponen. armeliaisuus yhteisöapu sosialaiturva. suomalaisen sosiaalisen turvan historia. 94 jo painettu. historian kirjana ei varmaan oo menettänyt tuoreuttaan. erilaisia artikkeleita. ei suomalainen malli ole ainutlaatuinen globaali ilmiö ollut jos illoin kun kunnalliskohtihoitoa on lähdetty viemään toiseen suuntaan. erilaisia vaikutteita saatu kansainvälisesti.
NYTKÖ ARKI ON SITÄ, ETTÄ JONKINASTEISIA VIITTEITÄ?
sanoisin etät heikkoja signaaleja. nimenomaan siiät, että kuntapuolella yhdistellään palveluita joka sinänsä ei ole huono mutta se, että niitä yhdistellään tehokkuuden nimissä ei niinkään siitä asiakkaan tarpeista lähtien. perustellaan, etät kun yhdistellään saadaan yövalvontajärjestelmiä yhdistettyä ja sit saadaan monia muita palveluita siihen samaan. se varmasti näyttää ihan eihänmeidän pidä ksutannuksia tarkoituksella lisätä niin siinä mielessä hyvältä mutta kuitenkin meillä sosiaalityö sosiaalipalvelut täytyy olal asiakaslähtöisiä. ensisijaisesti pitäisi otta asiakkaan tarpeet kun palvelut järjestetään kullekin asiakkaalle. mikä on hänen tarpeensa ja miten sitä voidaan näillä palveluilla tyydyttää tai miten ne voidaan ne pavlelu järjestää yksilöllisesti. tää tehokkuusajattelu osaltaan horjuttaa tätä yksilöllisten pavelludien järjestämistapaa.
KOKO LÄÄNI TASOLLA SOSIAALIPALVELUIDENN ASIAKKAAN ÄÄNI TAHTOO JÄÄDÄ YHÄ USEAMMIN KUULUMATTA VAI KUULUUKO YHÄ USEAMIN?
Meidän töissä näkyy että asiakkaan ääni ei kuulu. viime aikojen kanteluissa on jouduttu ottamaan sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista annettu lain pyäkältä joiden mukaan asiakasta on kuultava ennen palveluiden järjestämistä. jos asiakas ei itse kykene ilmaisemaan omaa mielipidetään hänen laillisen edustajan omaisen tai muun läheisen mielipide pitää olla, joitakin kanteluratkaisuja vuoden aikaa annettu, joissa asiakirjoista selvästi ilmenee, etät sitä prsoessia ei ole tehty. eli ei ole aina annettu asiakkaalle mahdollisuutta iulmaista omaa mielipidettään. yksittäiset ratkaisut on salaisia. useita kanteluita on kuteinkin ollut. se antaa viitettä että meillä on 90 luvulla voimakkasti puhuttiin asiakaslähtöisestä sosiaalituysötä seon jäämässä taustalle. siihen ei nyt niin kiinnitetä huomiota vaan enemmän on tilaaja tuottajamalli tehokkuusa ajttelu on päällimmäsiiä tapoja tuottaa plveluita järjestää palveluita.
HEIKKOJA SIGNAALEJA, KUINKA PIENI OSA OULUN LÄÄNIN KYMMENIEN KUNTIEN KYMMEISTÄ HOIVAYRITYSISTÄ ON OSOITTANTU HALUA YHDISTELLÄ?
Meillä on 47 kuntaa. yksitysiiä luvanvaraisia palveluonttajia on 250. enempihän ne on näisä vanhusten ja vamaisten yksiösisä nämä vititeet. jos sanoisi n että puolenkymmentä on. ei vielä iso määrä puhutaan marginaalista mutta viitteitä on ja viitteitä myös siitä, ett´ä kun uudet luvanhakijat otata meiähin yhteyttä ja ovat jaatelleet tällaista kun kunnassa on tällaisen tarve se kertoo siitä, että paineita tämän tyyppiseen asiaan alkaa tulemaan. jos yhdessäk unnassa yksi palveluntutotaja tekee tällaista kunnallinen tapa yleistyy ja siitä otetaan mallia. meilä on olemassa sellaisia yksikköjä jotka on ennen vuotta 97 perustettu. kun laki yksitysistä palvelutnuottajista tuli voimaa he saivat automaattisesti sen luvan siinä muodossa mikä heidän toimitna oli. kyllä heidänkin osalta on aina käyty keskustelua siitä, että miten tämä jatkuu ja kuinka pitkälle. ei ole tarkoituksenmukaista, että nämn asukkaat jotka ovat asuneet näissä pitkään vuosia ja vuosikymmeniäkin niin heidän elämäänsä lähdetään muttamaan. enempikin tulevaisuuteen ja uusiin lupiin met katsotaan.
MITEN MENETELLÄÄN JOS ON ENNE VUOTTA 97 PERUSTETTY YKSITYISENN JHOIVAKOTI JA SILLION VOINTU OLLA SMAN KATON ALLA
Mikä on asiaksryhmä. jos ja kun paikkoja vapautuu onko siinä nyt järkevämpää progiloitua tiettyyn asiakasryhmään pikku hiljaa. ei ole tarkoituskenmauksta että näitä ihmisä aletaanmuutatmana. kyllä he saavat siellä rauhassa olla.
KUINKA MONTA OULUSSA ON ENNEN VUOTTA 1997 PERSUTETTUJA YKSIKÖITÄ JOISSA ON NÄITÄ?
Puolenkymmentä. niisät osa on vähentynyt ja joku yksikkö on vaivihkaa muuttunut meidän tietämättä.
MITEN TIETÄMÄTTÄ, EIKÖ TARVITA LUPA?
kyllä sekin on mahdollista. meitä on 250 lupaa mietä on 3 tarkstajaa. meidän valvontatyö on sitä, että me ei niissä yksiköissä ennätetä joka vuosi käkymään vaan yksiöt antavat meille näitä toimintakertomuksia niistä ei välttämättä tulea ina esille täm ämuutos ja tulee sitten jonkun asiaan yhteydessä on tullut esille että tällaista on vaivihkaa tapahtunut. heti kun me saadaan tietoon käydään keskustelut siitä otetaan palvelun tuottaja ja kuntapuolikin keskustelemaan. tulevaisuuteen. ettei tositamiseen tapahdu tätä.
MINÄ AIKANA VIITTEET TULLET SIITÄ ETTÄ OLTAISI HALUA PALATA ENTISEEN?
kyllä se on viimeisen vuoden aikana on ollut.
USKOT ETTÄ SE PÄÄOSIN SEURAUSTA TEHOKKUUSAJATTELUSTA
Kyllä se varmasti on yksi syy ja toinen miä on seuraus palveurakenneuudistus tuo palveluiden järjestämisvastuita. on ollut sellaista, että kunnan alueelal kun palvelukoti vaikka vabnhusten palvelukoti ja silelä on yksitäti8selle kehitysvammaiselle tai yksittäiselle vaikeavammaiselle tarve järjestää asumispalveluta. se on varmaan tuntuntu ihan luonnolliselta että kysytäänpä ensin sielltä palveluyksiköstä, siinä ont iettjä etuja: palvelut järjestyy sille asiakkaalle kotipaikkakunnalla. se mikä siinä on ollut jota kaipaa että sitä henkilökuntarakennetta pitää aivan vamrasti tarkastella. niihin kiinnitetään huomiota kuin mös sitä fyysisiä olosuhteita rakenteellisia asioita. erillisiä soluja tai muita pitäisi löytyä sieltä ettei olla ihan kaikki samassa. nuoren kehitysvammaisen ja vahusekn esimerkiks inuoren kehitysvammaisen elämä kulkee ihan eri rataa mitä vanhuksella. päivärytmi voi olal aivan erilainen sit hänellä voi olla toisenalisia harrastuksia tarpeita jotktu tykkään kujnnella musiikkai jne. se ei vältätämtätä siten vanhukselle ole meilusita jotka haluaa enenmmän rauahllisuutta ja lepoa. nuroten kehitysvammaisten kohdalla ytheiskuntaan ingegrointumien takroittaa myös sitä, että ne harrastukset toiminnot aktiviteetit ovat täällä muualla kuin siellä pavleukodissa siis ympärillä. näiden harrastuksten järjsteämin tai kuljettamien myös vaatii henkklöuntaåpanosta. se henkilökunta joka lähete kehitysvammasita viemään vaikkapa lätläotteluu se työpanos on pois sieltä vanhusten luota. sit siinä on saattantu käydä niin, että ne lätkäottelut on jääny pois. tän tyyppisiä ilmiöitä sieltä tulee
ESIM PIENESTÄ KUNNASSA JOSSA KEHITYSVAMMAINEN VOI OLAL KUNTANASA IANTU
juu. mtu ei välttämlätt aina pienessä.
TÄLALISESSA TAPAUKSESSA VOIDAAN SIJOITTAA SAMAAN YKSIKKÖÖN MUT OMA SOLU JA HENKILÖUNTA?
Erillinen asuinyksikkö ja henkilöunta oma mahdollisjmman pitkälle. ainahan se ei ole mahdollista. mahdolliman pitkälle erikoistuntu siihen työnh.
MIKÄ MUUTTUI 97?
silloin tuli voimaan laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta. se valvontalaki toi lupahallinnon tänne läänihallituksiin. lääninhallitukset antaa ympärivuorokautisia palveluita tuottaville yksiköille luvan. siellähän oli jo olemassa näitä y ksityisiä palveluiden tuottajia aiemmilta vuosilta järjestöt oli tuottanut palveluja siten oli ihan tuollaista yrityspohjaistakin. ne jotka oliva olemassa siirtymäsäädöksen perusteella saavat sellaisenaan jatkaa.
MITEN CARITAS-KOTI, KUULUKO ENN V 97.
Se on tullut myöhemmin. caritas on saanut meidän luvat ihan normaalissa järjestyksessä. caritaksessa on hyvä esimerkki. siellä onv ammaisia ja vanhuksia mut siellä on ihan erilliset asuinpalveluyksiköt vaikeavammaisille ja vanhuksille. se toimii minusta ihan mallikkaasti. vammaisille ja vanhuksille o yhteiset oleskelutilaty jotkut ytheiset aktiviteetit tarjoavat siihen yteiselämään ja yhteisiin juttuihi mahdollisuuksia. erilliset tilat minusta ovat erillisisä kerroksisakin antavat ihan oikeastikin mahdollisuden hoivaan huolenpitoon ja kuntoutukseen. siihen mitä minä oon koko ajan korostanut että ne tarvii erilaisia asioita vammaiset ja vanhukset. caritas