Oululainen Matti Sipola ja tamperelainen Timo Mustikkamaa kiitävät uima-altaan vierekkäisillä radoilla.
Vedessä Sipolan cp-vammasta tai Mustikkamaan vasemmanpuoleisesta halvaantumisesta ei näy häivääkään.
He opiskelevat Valkku-koulutuksessa eli vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa liikuntakeskus Pajulahdessa.
Uinti on Sipolan oma urheilulaji, Mustikkamaa kilpailee kiekonheitossa.
Viime vuonna Mustikkamaa sai hopeaa cp-vammaisten MM-kisoissa Yhdysvalloissa, hopeaa on tullut myös EM-kisoista vuonna 1999. Hän kilpaili myös Atlantan paralympialaisissa vuonna 1996.
Valkku-koulutuksessa opiskelijat ovat perehtyneet erilaisiin liikuntalajeihin. "Täällä on saanut kokeilla erilaisia lajeja, mitä pystyy tekemään. Talvisin tykkään hiihdosta. Hiihdän perinteistä tasaisessa maastossa. Pidän myös uinnista", Mustikkamaa kertoo.
Sipola luettelee monia koulutuksessa kokeilemiaan lajeja tenniksestä judoon. Judossa hän pitää oheisharjoituksista eli mattojumpasta ja lihaskuntoharjoittelusta. Myös työ lasten liikuntaryhmän ohjaajana on tullut tutuksi.
Matti Sipola aloitti opiskelunsa pyörätuolilla liikkuen, mutta ei tarvitse sitä enää. Lihaksiston kunto on hyvä. Liikunnanopettaja Virpi Remahl kysyy, onko koulutuksesta ja kuntoutuksesta ollut hyötyä.
"Viime talvi oli aika tiukka, kun treenasin töiden jälkeen. Nyt olen saanut keskittyä harjoituksiin. Henkinen lepo voi myös tehdä sen, että kunto on parempi", Sipola vastaa.
Valkku-koulutuksessa on parhaillaan kymmenen liikunta- tai kehitysvammaista opiskelijaa. Osan tavoitteena on kouluttautua jatkossa liikunta-alalle. Timo Mustikkamaa tutustui työssäoppimisjaksolla liikunnanohjaajan työhön Tampereen liikuntatoimessa. "Liikunnanohjaaja teki töitä liikuntarajoitteisten ja vanhusten ryhmien kanssa. Tykkäisin tehdä töitä liikuntapuolella. Urheilu loppuu jossain vaiheessa, sitten täytyy tehdä töitä."
Kilpailu-uralla Mustikkamaan tähtäimessä ovat todennäköisesti vielä Pekingin paralympiakisat vuonna 2008.
Matti Sipola on koulutukseltaan datanomi ja hakee töitä siltä alalta."Haen myös ensi kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulun liikuntapuolelle."
Valkun tavoite on valmentaa ja kuntouttaa, ei valmistaa ammattiin. Osalla nuorista on jo ammatti.
"Pari nuorta on kiinnostunut hakeutumaan liikunta-alalle. He voivat opiskella esimerkiksi liikunnanohjaajiksi. Tälläkin hetkellä muutamia vanhoja valkkulaisia työskentelee vertaisohjaajina ja -kouluttajina soveltavan liikunnan parissa", Virpi Remahl kertoo.
Opiskelijat tutustuvat moniin liikuntalajeihin ja soveltavan liikunnan apuvälineisiin. Esimerkiksi kelkkajääkiekkoa kokeilevat kaikki rajoitteesta riippumatta. Tuntiopettajina toimii myös vammaisia kouluttajia. "Se on tärkeä osa koko koulutusta ja antaa mallia ja tsemppiä opiskelijoille", Remahl toteaa.
Maajoukkueeseen kuuluvat opiskelijat saavat kahdesti viikossa valmennusta omassa lajissaan ammattivalmentajien johdolla.
Vammaisen opiskelijan koulutuksen lähtökohta on yksilössä. "Tasoerot ovat valtavat, sen huomaa etenkin teoriaopetuksessa. Opiskelun aikana opiskelijat oppivat tukemaan toinen toisiaan", Remahl sanoo.