Oulu
Terveystarkastaja Ulla Pahtamaalla on vastuullinen tehtävä. Hän käy työkavereineen asiakkaiden puolesta läpi oululaisia ruokaravintoloita. Valvottavaa riittää, sillä kaupungissa on ruokaravintoloita 230. Luvussa eivät ole mukana keskiolutkuppilat vaan ruokapaikat, joihin kuuluvat myös suuret työmaaruokalat.
Terveystarkastajan työssä silmä on tärkeä tekijä. Yleisvaikutelma kertoo Pahtamaalle, mitä mahdollisesti on odotettavissa keittiössä.
"Ravintoloissa katsotaan olosuhteet. Kaikki tilat, kylmäsäilytys, laitteet, työtasot ja yleinen hygieenia. Myös työskentelytavat ja pukeutuminen kuuluvat tarkastuksen kohteisiin", Pahtamaa kertoo.
Oulussa ravintolat harjoittavat omatoimista valvontaa pitämällä kirjaa kylmälaitteidensa lämpötiloista ja ruuan kuumennuksesta sekä jäähdytyksessä. Terveystarkastaja käy läpi työssään tätä kirjanpitoa ja antaa tarvittaessa ohjeet, miten toimia mahdollisesti vielä paremmin. Omavalvonnassa oululaisravintoloista on 90 prosenttia.
Ravintoloiden kylmähuoneissa yleisin terveystarkastajan silmään pistävä virhe on, että raakoja ja kypsennettyjä elintarvikkeita pidetään samassa yhteydessä, kun ne on ehdottomasti pidettävä suojattuna erillään.
Terveystarkastajan työhön kuuluu myös näytteiden otto. Tavallisimmin niitä kerätään liharuuista, salaateista, kaloista ja keitetystä riisistä. "Keitetty riisi pilaantuu helposti. Kotona esimerkiksi riisiä ei kannata jättää levylle seisomaan pitkäksi aikaa, jos meinaa syödä sitä seuraavanakin päivänä, vaan siirtää nopeasti jäähdytykseen jääkaappiin. Riisi säilyy jääkaapissa korkeintaan päivän kaksi."
Ruokamyrkytysten
määrä vähentynyt
Oulun kaupungin johtavan hygieenikko Maija Nurmisen mukaan laajempien ruokamyrkytystapausten määrä on Oulussa viime vuosina vähentynyt. "Joskus 1980-luvulla taisi olla myrkytysten huippuvuosia. Tuon jälkeen keittiöt ja tietotaito ovat kohonneet huomattavasti."
Viime syksynä valtakunnallisesti jylläsi kaliki-virus, mutta yhtään bakteeriperäistä ruokamyrkytysepidemiaa ei Oulussa todettu. Saman kalikin arvioidaan edelleen kiertävän ympäri Suomea. Vuonna 2000 Nurminen muistelee sattuneen yhden kerran laajemmat mittasuhteet saaneen myrkytyksen, kun hernekeiton jäähdytyksessä ja kuumentamisessa oli tapahtunut virheellisyyksiä.
Nurmisen mukaan viime vuosina myrkytystapauksia on esiintynyt nollasta kahteen, kun aikaisemmin tahti on ollut Oulussa neljä laajaa myrkytystapausta vuodessa. "Nykyään näyttää siltä, että bakteerien sijaan ovat tulossa virukset tälläkin puolella", Nurminen sanoo.
Ruokamyrkytyksen yleisimmät oireet ovat kuume, ripuli, oksentelu ja pahoinvointi, mutta esimerkiksi listeria saattaa aiheuttaa keskenmenoja. Myös erilaisia jälkitauteja voi tulla vaivaksi.
Terveystarkastajien ja ravintoloitsijoiden tuomat näytteet tutkitaan Oulussa kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Vastaavia kunnallisia laboratorioita on Suomessa kaikkiaan 42. Vuosittain Oulussa näytteitä tulee laboratorioon noin 10 000, joista tehdään 36 000 analyysiä. Luvuissa ovat mukana muutkin kuin ruokanäytteet.
Laboratorion johtaja, kemisti Seija Karjalainen paljastaa jopa makutestin olevan osa laboratorion päivittäistä työtä. "Kun ihmiset tuovat tänne jotakin, jonka arvelevat olevan pilaantunutta, niin silloin joudutaan jopa maistamaan, onko näin. Luulemme tietävämme, miten on. Meillä on testattu makuaisti. Tietenkään kaikkea ei pidä mennä nielemään", Karjalainen paljastaa ammattisaloja.