Raahe Uimahallien uudet valvontavaatimukset ja asetus allasveden laadusta eivät käytännössä esimerkiksi Raahen uimahallissa ole tuoneet muutoksia toimintatapoihin. Kuluttajavirasto on uusinut valvontaohjeita ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus puolestaan täsmentää allasveden valvontakäytäntöjä.
Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusinsinöörin Tuija Lukkarin mukaan valvontaohjeiden uusimisen lähtökohtana on ollut erityisesti tarkentaa epäselviä asioita, joita oli aikaisemmissa ohjeissa.
Tavoitteena on, että turvallisuusasioita mietitään uimahalleissa ja kylpylöissä jo etukäteen ja ohjeita on aina silloin tällöin syytä päivittää.
"Turvallisuuskoulutus on syytä antaa koko henkilökunnalle ja valvojille erityiskoulutusta koulutuksellisen pätevyyden lisäksi", Lukkari kertoo.
Raahen uimahallin isännöitsijä Kyösti Kokkonen ei näe uusissa ohjeissa käytännön ongelmia. Valvonnan suhteen tilanne on sikälikin hyvässä hallinnassa, että vaatekaappien määrä suoraan säätelee asiakkaiden määrää.
"Valvonnassa on kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei uimahalliin tuoda kovin nuoria lapsia ilman vanhempia. Emme hyväksy sitä, että vanhemmat menevät asioille tai kauppaan, kun lapset jäävät uimahalliin yksin."
Laitteiden ja rakenteiden turvallisuus lähtee Kokkosen mielestä hyvästä suunnittelusta. Raahessa pintamateriaaleja ja laitteita käytiin läpi terveystarkastajan kanssa.
Vammaisuintia varten uimahalliin on paikallisten lionsklubien avustuksella hankittu erityisiä pesutelineitä. Parhaillaan on meneillään keräys, jonka tavoitteena on hankkia uimahalliin vammaishissi.
"Materiaalit eivät saa olla liukkaita. Myös väreihin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi siten, että altaassa erottaa, miten allas alkaa syvenemään. Huonommin liikkuville vanhuksille ja iäkkäämmille on rakennettu kaiteita."
Valvontakäytännöt
ovat olleet kirjavia
Allasveden laatu ja sen valvonta on asetettava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiseksi vuoden 2004 tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä.
Ylitarkastaja Jari Keinäsen mielestä allasvesien laadussa ei Suomessa ole ollut ongelmia, mutta valvontakäytäntö on ollut erittäin kirjavaa.
"Varsinaisia karmeita ongelmia ei ole ollut, sillä onneksi meillä valvonta toimii hyvin. Asetus on myös ennalta ehkäisevä eli sillä pyritään siihen, ettei ongelmia edes synny."
Käytännön muutoksia Keinänen ei pidä kovin suurina, mutta uskoo asetuksen jämäköittävän laitosten ja valvontaviranomaisten yhteistyötä sekä tarkentavan muun muassa tiedottamisvastuuta. Vaatimustasot ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan.
Raahen uimahallin laitosmies Jukka Tervoja pitää asetuksen mukanaan tuomia käytännön muutoksia varsin pieninä. Laitosmiehet ottavat koenäytteet kaikkien altaiden vesistä, terveystarkastaja tarkastaa tilanteen kerran tai pari kuukaudessa ennakkoon ilmoittamatta. Terveystarkastajan antama laatupaperi on kaikkien käyttäjien nähtävillä uimahallin ilmoitustaululla.
"Meillähän on suhteellisen uusi laitteisto. Se uusittiin lähes kokonaan vuonna 1996. Niiden kahdeksan vuoden aikana, mitä minä olen talossa ollut, ei ovia ole tarvinnut naulata - vedet ovat olleet puhtaita."
Lasten-, kunto-, terapia- ja kylmäaltaissa vesi kiertää jatkuvasti, joten altaan reunoille tai pohjaan ei pääse syntymään leviä. Altaasta tuleva vesi puhdistetaan ensin karkeammilla suodattimilla ja hiekkaa täynnä olevilla monikerrossuodattimilla otetaan pois loputkin hiukkaset. Bakteerit poistetaan natriumhypokloriitilla eli kloorilla.
"Se on sellainen pohjavesiperiaate eli kun vesi menee hiekan läpi, se on puhdasta. Vaikka järjestelmä toimii automaattisesti, teemme joka päivä tarkistusmittaukset käsin."