"Täysin mahdotonta sanoa", vastaa turvallisuusalan palveluja tarjoavan G4S:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Pekka Rantala kysyttäessä kuinka monta valvontakameraa Oulun kokoisesta kaupungista arviolta löytyy.
Valvontakameroiden määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Valvontakameroita asentavat niin viranomaiset, yritykset kuin yksityiset kansalaisetkin. Esimerkiksi lähes jokaisesta Oulun taksista löytyy tätä nykyä kamera. On arvioitu, että maassamme olisi asukasta kohden toiseksi eniten valvontakameroita Euroopassa.
"Lähtökohta on se, että lähes jokaisessa yrityksessä on nykyään valvontakamera - pienimmissä on vain yksi, mutta suurimmissa saattaa kameroita olla kymmeniä. Myös muissa julkisissa tiloissa on paljon kameroita", Rantala miettii. Hänen arvionsa Oulun kameramäärästä haarukoituu lopulta "ehkä tuhansiin".
Rantalan mukaan kameroiden kasvun taustalla on niiden turvallisuutta lisäävä ja rikollisuutta ennaltaehkäisevä vaikutus. Yleistymistä on vauhdittanut myös tallennustekniikan kehitys: kovalevytallentimet ovat tehokkaampia ja käytännöllisempiä kuin vanhat nauhatallentimet.
Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas kertoo, että yksistään kaupungilla on käytössään 550 valvontakameraa. Näihin sisältyy 22 keskustan elämänmenoa seuraavaa kameraa, joiden kuvaa välittyy suorana lähetyksenä Oulun poliisilaitokselle.
ApulaispoliisipäällikköJuhani Sarangin mukaan poliisilla ei ole erityistä intoa lisätä valvontakameroiden määrää Oulussa. Hänen mukaansa kameroiden sinne tänne ripotteleminen ei ole tarkoituksenmukaista. "Tiettyjen lähiöiden ostoskeskuksiin voisi ajatella", hän toteaa.
Poliisi on kerännyt systemaattisesti tietoa järjestelmän käytöstä vuoden 2007 alusta asti. Tilastoinnin perusteella poliisi käytti työssään kameroita jossain muodossa hyväksi yhteensä 248 kertaa edellisvuoden aikana.
Sarangin mukaan valvontakameroista on kolmenlaista hyötyä.
"Ensimmäisenä tulee rikoksien valvonnan pelotteesta saatava rikoksia ennaltaehkäisevä hyöty, jonka mittaaminen tosin on vaikeaa. Toisekseen kameroiden avulla voi puuttua jo olemassa oleviin järjestyshäiriöihin: jos esimerkiksi näyttää siltä, että ravintolan edustalla on kehkeytymässä tappelu, voi päivystäjä ilmoittaa asiasta partiolle. Kolmantena on sitten jälkikäteinen hyöty eli poliisi voi katsoa nauhoja löytääkseen jotain sellaista, joka voisi liittyä kadulla tapahtuneeseen rikokseen", Saranki kertoo.
Yleisimpiä rikoksia, joiden selvittämiseen kuvatallenteita tarvitaan, ovat pahoinpitelyt ja vahingonteot. Kamerat tallentavat jatkuvasti kuvaa, mutta reaaliaikaiseen, jatkuvaan valvontaan poliisilla ei ole mahdollisuutta.
"Sen henkilöstön toimenkuvaan, joka valvontaa suorittaa kuuluu paljon muitakin tehtäviä, kuin kameravalvonta. Toivon mukaan ensi vuoden alusta alkaen poliisilla on mahdollisuus valvontaan nykyistä kattavammin, kun yksikkö, jossa valvontaa suoritetaan saadaan resursoitua siten, että yksikössä on aina joku paikanpäällä", Saranki toteaa.