Suomessa on vältytty amerikkalaisen
Enron-
yhtiön kaltaisilta skandaaleilta, koska yhtiöitä ei ole valvottu yhtä tiukasti kuin Yhdysvalloissa, Helsingin kauppakorkeakoulun professori Pontus Troberg väitti keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä paneelikeskustelussa.
Kauppalehden, Pörssisäätiön ja LTT-tutkimuksen järjestämään pörssipäivään osallistunut Troberg peräänkuulutti Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovan Securities and Exchanges Comissionin SEC:n kaltaista elintä Suomeen ja yleisemminkin Eurooppaan.
Trobergin mukaan yritykset ovat epäonnistuneet riskiensä kertomisessa sijoittajille. Hän sanoi, että hyvään tiedottamiseen kuuluu myös antaa tietoa epävarmuudesta. Esimerkkinä hänellä oli Soneran umts-investointi, jonka yhtiö joutui viime kesänä kirjaamaan alas.
Muut pörssipäivän panelistit Mandatumin toimitusjohtaja Jaakko Niemelä ja Soneran talous- ja rahoitusjohtaja Kim Ignatius olivat toista mieltä kuin Troberg. Heidän mukaansa pääsyy siihen, ettei Suomessa ole paljastunut Enronin kaltaisia tapauksia, on suomalaisten yritysjohtajien ja tilintarkastajien korkeampi moraali.
Myös suomalainen tilinpäätösjärjestelmä on yhdysvaltalaista parempi, he arvioivat. Ignatiuksen mukaan suomalainen järjestelmä on selkeä, kun Yhdysvaltain järjestelmää leimaa monimutkaisuus.
Pessimistiset arviot muotia
Niemelä arvioi, että suomalaisyritysten tilinpäätöstiedot ovat suurimmaksi osaksi oikeita. Hän kaipasi kuitenkin yhtiöiltä arvioita siitä, miksi ne eivät ole saavuttaneet aiemmin julkaisemiaan tavoitteita.
Hän huomautti, että kaksi vuotta sitten yhtiöiden esittämät tavoitteet olivat hyvin optimistisia. Nyt muotia on puolestaan esittää erittäin pessimistisiä arvioita tulevaisuudesta.
Ignatius tulkitsi tilanteen niin, että yritykset ovat alkaneet sulkeutua arvioissaan, kun enää ei uskalleta ottaa riskiä tavoitteiden jäämisestä toteutumatta.
Niemelä ja Ignatius eivät pitäneet suomalaisen tilinpäätöskäytännön tiukentamista aiheellisena. Heidän mielestä vuonna 2005 Euroopan unionissa voimaan tuleva kansainvälinen tilinpäätösjärjestelmä IAS enemmän yhtenäistää kuin tiukentaa suuryritysten tilinpäätöskäytäntöä.
Troberg oli kuitenkin toista mieltä. Hänen mukaansa IAS aiheuttaa huomattavia muutoksia, jotka johtavat puristukseen erityisesti huonossa kunnossa olevissa yrityksissä. Hän otti esimerkiksi Benefonin tutkimus- ja tuotekehittelykustannusten aktivoinnit, joita IAS ei sallisi.
Kertaluonteisilla erillä kikkailua
Trobergia askarrutti yritysten kikkailu ns. pro forma -tuloslaskelmilla. Pro forma -käytäntö tarkoittaa tuloksen korjaamisen viralliseen tilinpäätökseen verrattuna mm. poistamalla kertaluonteisten eriä.
Troberg kyseli, mikä on kertaluonteinen erä, kun mm. Nokia on kirjannut kertaluonteisiksi eriksi tappioita Turkin ja Saksan asiakasrahoituksestaan. Hän huomautti, että asiakasrahoituksella Nokia haki aivan tavallista liiketoimintaa, joten rahoitus voidaan myös katsoa normaaliksi liiketoimintaan liittyväksi kuluksi.
- Jos pelataan pro forma -golfia, tulos on aina alle parin, Troberg käytti erään sijoittajan vertausta.
Ignatius huomautti kuitenkin, että pro forma toimii molempiin suuntiin. Myös kertaluonteiset voitot tulee korjata pois, jotta sijoittaja saisi oikeata tietoa perusliiketoiminnan kehityksestä.