Mielenterveyspotilaiden ja muiden potilaiden yksityisyydensuojassa ei nähdä olevan perustavanlaatuista eroa, joka ajaisi psyykkisesti sairaiden potilaiden omaiset epätasa-arvoiseen asemaan muiden potilaiden lähiomaisiin nähden.
Valviran valvonta-asioissa ylilääkärinä toimivan Markus Henrikssonin mukaan sekä psykiatrisella puolella että somaattisella puolella sovelletaan samaan tapaan terveydenhuoltolainsäädäntöä.
– Terveystiedot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Ei somaattisellakaan puolella tietoja voi antaa ilman potilaan suostumusta. Se on eri asia jos potilas tulee hoitoon täysin tajuttomana, Henriksson toteaa.
– Kyllä sydänpotilaskin voi kieltää yhteydenoton omaisiin, mutta hyvin harva kieltää.
Henrikssonin mielestä jo nyt mielenterveyspuolella mietitään tarkkaan, mitä tietoja voi omaisille antaa ja muistuttaa, että psykiatrisen puolen potilaalla on oikeus tietosuojaan niin kuin muillakin.
Hän kuitenkin korostaa, että hyvään hoitoon kuuluu se, että omaiset pyritään saamaan mukaan. Henriksson ei siinä mielessä lainkaan vähättele Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin huolta siitä, etteivät omaiset saa tarpeeksi tietoa hoitoon päätyneestä lähiomaisestaan.
– Omaisten huoli on hyvin perusteltua ja selvää. Riittävällä tarmokkuudella pitää pyrkiä saamaan omaiset mukaan hoitoon. Se olisi potilaan omakin etu, että omaisilla on sopiva määrä tietoa siitä, milloin hoito alkaa ja loppuu, Henriksson toteaa.
Aina kuitenkaan potilas ei anna suostumusta, vaikka se olisi hänen ja omaistensa etu.