Helsinki Kuntien luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen edellyttää, että valtuustoryhmille on pystyttävä antamaan taloudellista tukea, ministeri Pertti Paasio (sd.) korostaa.
Paasion mukaan suurimpien kuntien valtuustoryhmillä pitäisi olla jokaisella omat toimistonsa ja avustava henkilökuntansa. Hän muistuttaa, että poliittiset ryhmät ovat toimivia yksiköitä valtuustoissa.
Korkein hallinto-oikeus tulkitsee kuntalakia niin, ettei kunta saa antaa avustusta poliittiseen toimintaan.
Oikeusministeriön Kansanvalta 2007 -toimikuntaa vetävä Paasio esittää kuntalain tarkistamista tältä osin. Toimikunnan yhtenä tehtävänä on pohtia, miten luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia voidaan kunnallisessa päätöksenteossa vahvistaa.
Valtuutetun vähäiset
vaikutusmahdollisuudet
Paasion mielestä kunnanvaltuustot eivät pysty nykyään hoitamaan kuntalaissa säädettyä tehtäväänsä, jonka mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto.
"Tosiasiassa valtuusto on enemmän valvojan ja vastuunkantajan roolissa kuin päättäjän roolissa. Valtuustoilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa päätösten sisältöihin ja painopisteisiin", Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana jatkava Pertti Paasio.
"Normaalisti töissä oleva valtuutettu ei pelkästään kunnan valmistelukoneiston varassa pysty tekemään todellisia päätöksiä. Valtuutettujen pitäisi tutustua vaihtoehtoisiin mielipiteisiin ja hyödyntää laajempaa asiantuntemusta. Se maksaa ja sitä taustatyötä voidaan tehdä vain ryhmittäin." Turussa on otettu Paasion mukaan ensimmäisiä avauksia luottamushenkilöiden aseman parantamisessa. Tämän vuoden alusta lukien Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta on tullut päätoiminen tehtävä, josta maksetaan kuukaudessa 4 700 euroa.
"Se ei yllä kaupunginjohtajan palkkaan, mutta se on lähellä kansanedustajan palkkaa", Paasio sanoo. Paikka on Turussa jyvitetty kokoomukselle. Turussa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle annetaan myös uusia tehtäviä.
Paasio painottaa, että suuressa kaupungissa hallituksen puheenjohtajan tehtävä on päätoimista, jos sen haluaa hoitaa kunnolla.
"Siihen menee paljon aikaa ja suuri osa toiminnasta tapahtuu virka-aikana."
Paasion mukaan Turussa tehty ratkaisu on sukua pormestari-mallille.
Hän ei kannata, että kuntalaiset valitsisivat suoraan kunnalle pormestarin, koska silloin tulee helposti vastakkainasettelu valtuuston kanssa.
Paasio olisi valmis luopumaan suhteellisuudesta kunnallisten luottamushenkilöiden valinnassa, mikä voisi johtaa siihen, että osa puolueista olisi oppositiossa eikä saisi edustusta kunnanhallitukseen.
Hän myöntää, että siihen ei olla vielä kypsiä. "Se vaatii vielä paljon ajattelumuutosta."
Paasio ei ole innostunut pohtimaan, miten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia pystyttäisiin lisäämään. "Miten saisimme ihmiset käyttämään jo nykyisiä vaikutuskanavia?"
Kansalaisten vieraantuminen politiikasta on Paasion mielestä vaarallinen ilmiö.
"Puolueiden pitää olla myös kansanvallan kanava. Demokratian täyttymiseksi ei riitä, että ihmiset käyvät vain kerran neljässä vuodessa äänestämässä, ketkä päättävät heidän puolesta. Ihmisten on päästävä vaikuttamaan, mistä päätetään."
Demokratialle ei
omaa oppiainetta
Vaikea pähkinä purtavaksi toimikunnalle on, miten kansalaisten äänestysaktiivisuutta lisättäisiin. Paasio leimaa vanhaksi kliseeksi sen, että ihmisiä kiinnostavat päätöksenteon hierarkiassa heitä itseään lähellä olevat asiat.
"Presidentillä on demokraattisista instituutioita kaikista vähiten suoraan vaikutusta ihmisten elämään, mutta siitä huolimatta presidentinvaaleihin tunnetaan eniten kiinnostusta."
Koulut ja harrastuspiirit ovat Paasion mielestä demokratiakasvatuksessa tärkeässä asemassa. Hän ei halua demokratialle omaa oppiainetta, vaan asiaa pitäisi pystyä käsittelemään eri oppiaineiden tunnilla.
"Jos kansanedustaja tai ministeri televisiossa patistaa ihmisiä äänestämään, se ei saa ketään liikkeelle."