Halpakauppaketju Tokmannin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen ei juuri peittele riemastustaan kertoessaan konsernin alkuvuoden myynninkehityksestä.
"Tammikuussa liikevaihtomme kasvoi viime vuoden tammikuuhun verrattuna kahdeksan prosenttia. Siihen pitää olla varmaankin hyvin tyytyväinen, kun on saanut lukea, että samaan aikaan Kesko-konsernin myynti laski yli 15 prosenttia."
Heikosti ei mene Kokkolan Halpa-Halli Oy:llä silläkään. "Tammikuussa myynti kasvoi 17 prosenttia edellisestä tammikuusta", kertoo toimitusjohtaja Janne Ylinen.
"Siinäkin mielessä tilanne on mukava, ettei ole tarvinnut lähteä henkilöstövähennyksiin tai lomautuksiin, mitä nyt muuten tuntuu yleisesti tapahtuvan", Ylinen lisää. Yritys päinvastoin palkkaa parhaillaan lisää työntekijöitä - tässäkin kuussa toistasataa henkilöä pian avattaviin uusiin myymälöihinsä.
Niin ikään Tokmanni on avaamassa uusia yksiköitä kevään aikana.
Molemmissa ketjuissa odotellaan koko vuoden myynnin kehittyvän kaksinumeroisella kasvuprosentilla.
Kuluttajat yhä
hintatietoisempia
"Kuluttajat ovat tulleet kriittisemmiksi ja hintatietoisemmiksi. Ihmisten ostokäyttäytyminen on selvästi muuttumassa ja ehkä korttiuskollisuuskin on murtumassa", Kyösti Kakkonen arvioi.
"Kun on vaikea aika, ihmiset miettivät tarkemmin, mihin rahansa käyttävät, ja silloin meidän tyyppiset kaupat menestyvät. Tulee sitä taantumalisää", Janne Ylinen jatkaa.
Taantuma- tai lamalisästä molemmilla ketjuilla on kokemusta myös 1990-luvun alusta - tuolloin halpamyymälöiden myynti paisui parhaimmillaan monikertaiseksi.
Käsitys hinnasta ja
laadusta murtunut
Myös kaupan alan konsultit arvioivat, että taloudellisesti tiukat ajat kasvattavat halpakaupan markkinaa.
Esimerkiksi maailman johtaviin asiantuntijapalveluorganisaation kuuluva Deloitte arvioi tuoreessa selvityksessään, että halpahintamyymälät ja edulliset päivittäistavaraketjut vain vahvistavat asemiaan. Maailman suurimpien kauppayhtiöiden listalla on isoimpana paistatellut vuositolkulla yhdysvaltalainen Wal-Mart, ja sijoitustaan kymmenen kärjessä on nostanut muun muassa Lidl-ketjun omistava saksalainen Schwartz.
"Halpakauppojen nousu liittyy nimenomaan taantumaan", Deloitten kaupan alasta vastaava Sari Vuola-Vuorinen kertoo.
"Mutta toki sellaisille on tilausta muutenkin, ja yleensä ottaen selkeästi positioitunut pärjää. Sellaiset toimijat, jotka tähtäävät laajan kohderyhmään, ovat hyvinäkin aikoina menettäneet markkinaosuuksiaan, kun taas hintavetoiset low end -kaupat ja laatua ja luksusta painottavat high end -kaupat ovat saaneet niitä lisää", Vuola-Vuorinen sanoo.
"Halpahintamyymälät ovat kasvaneet viiden viime vuoden aikana erittäin voimakkaasti. Osittain niiden kasvu on perustunut nimenomaan uusien myymälöiden avaamiseen", arvioi kaupan tutkija, toimitusjohtaja Tuomas Santasalo Tuomas Santasalo Ky:stä.
"Huonoina aikoina halpahintamyymälöiden etuna on niiden antama hintamielikuva eli se, että niistä saa edullisempia tuotteita kuin muista kaupoista - mikä ei aina pidä edes paikkaansa", Santasalo huomauttaa.
Hänen mukaansa halpakaupan toimijat ovat viime vuosina myös pystyneet murtamaan käsitystä, että halvalla saa vain huonoa tavaraa. "Kaikki niistä eivät halua kutsua itseään enää halpamyymälöiksi, vaan jotkut toimivat esimerkiksi erikoistavarataloina", hän lisää.
