Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Lintilä huo­lis­saan ko­ti­ta­louk­sien en­nä­tyk­sel­li­ses­tä vel­kaan­tu­mi­ses­ta – "Vaikea uskoa, että al­hai­nen kor­ko­ta­so olisi uusi nor­maa­li"

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) vastaanotti tänään työryhmän selvityksen keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista.

Kuva: Jouko Hänninen

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kehottaa ihmisiä varautumaan nykyään alhaisen korkotason nousuun. Hänen mielestään Suomen tilannetta ei kannata verrata muihin maihin.

Suomalaisten kotitalouksien ennätyksellinen velkaantuminen huolestuttaa valtiovarainministeri Mika Lintilää (kesk.).

– Pitää muistaa, että EU-valvoja on suositellut Suomelle toimia velkaantumisen vähentämiseksi. Joitain keinoja tulee käyttää, Lintilä sanoo Lännen Medialle.

Valtiovarainministeriön työryhmä luovutti Lintilälle tiistaina muistion, jossa ehdotetaan keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisemiseksi.

– Nyt tulee lausuntokierros, joka on mielestäni erittäin tärkeä. Esitys on hyvin laaja-alainen ja koskettaa hyvin laajasti ihmisiä niin yksilöinä kuin yhteisönä esimerkiksi taloyhtiöiden kautta. Kun lausuntokierros on loppunut, teen poliittiset linjaukset sen perusteella.

Ehdotusten lausuntoaika päättyy 29. päivä marraskuuta.

"Korkotasot tulevat jossain vaiheessa nousemaan"

Lintilän mielestä on huolestuttavaa, että kotitalouksien velkaantuminen Suomessa on tällä hetkellä tilastollisesti historiallisen korkealla.

– Erittäin huolestuttavaksi sen tekee, että 8,1 prosentilla aikuisväestöstä on maksuhäiriömerkintä, Lintilä sanoo.

Hän uskoo, että nykyinen alhainen korkotaso on varmasti vaikuttanut kotitalouksien velkaantumiseen.

– Nyt kun korkoa ei tarvitse maksaa valtavia prosentteja, otetaan velkaa. Kyllä korkotasot tulevat jossain vaiheessa nousemaan, mihin ihmisten tulee varautua, Lintilä sanoo.

– Varmasti tulemme olemaan pitkään matalan koron piirissä, mutta minun on vaikea uskoa, että alhainen korkotaso uusi normaali.

Valtiovarainministeri Lintilä muistuttaa, että velkaantumisen kokonaiskuva on muuttunut.

– Ennen kyseessä oli pankkilaina, mutta nyt mukana ovat kulutusluotot ja erilaiset pikavipit sekä isona osana taloyhtiölainat. Nykyään arvioidaan, että kotitalouksien velasta noin 14 prosenttia on taloyhtiölainaa, Lintilä toteaa.

– Kaikki tämä yhteen liitettynä tekee työryhmän työstä erittäin laaja-alaiseksi. Tämä antaa erittäin hyvät mahdollisuudet käydä keskustelua äärettömän tärkeästä asiasta.

"En lähtisi vertailemaan muihin"

Keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisyyn suunnitellaan monessa muussakin maassa. Suomen lisäksi Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi syyskuussa suosituksia esimerkiksi Ruotsille, Tanskalle ja Belgialle.

Lintilän mielestä Suomen tilannetta ei kuitenkaan kannata verrata muihin maihin.

– En ole koskaan perustanut vertailusta, että meillä ei ole niin paha tilanne, jos naapurillakin menee huonosti. Tämä on meidän kansallinen ongelmamme, enkä lähtisi missään nimessä vertailemaan muihin.

Lintilän mukaan velkaantuminen heikentää kansantalouden näkökulmasta kotitalouksien varautumista ja sopeutumista mahdollisiin muihin talouden häiriöihin. Hän näkee kuitenkin suurimman uhkan yksilötasolla.

– Monta elämää on kärsinyt pohjan pettämisestä, kun velkavankeus on tullut. Yksilönäkökulmasta vakavia asioita ovat elämänhallinnan menettäminen ja sen vaikutukset perheeseen ja lähipiiriin.