Harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta aiheutuvat ongelmat eivät ole vähentyneet valtiovallan vuodesta 1996 lähtien toteuttamasta kolmesta talousrikostorjuntaohjelmasta huolimatta.
Harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta aiheutuvat ongelmat ovat lisääntyneet ja talousrikosten tutkinta-ajat pidentyneet, todetaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tänään torstaina julkistettavassa tarkastuskertomuksessa.
Positiivisina kehityspiirteinä pidetään viranomaistyön tiivistymistä ja lainsäädännön muutoksia, jotka ovat vaikeuttaneet epärehellisten yritysten toimintaa.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa vaikeuttaa VTV:n mukaan sektoroitunut ja hajanainen valtionhallinto, jossa vastuutahoja on paljon ja jossa kukin viranomainen keskittyy lähinnä omiin tulostavoitteisiinsa. Ongelmia on eritoten tietojen luovuttamisessa ja saamisessa. "Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta puuttuu selkeä kaikkia vastuuviranomaisia yhdistävä toimintastrategia", VTV:n raportissa korostetaan.
Torjunnassa monia puutteita
Virasto löytää monia epäkohtia: Torjunnasta puuttuu selkeä kokonaisvastuu ja toiminnan koordinointi. Torjuntaohjelmille ei ole asetettu aikatauluja. Talousrikostorjunnan johtoryhmä tai viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virke ei voi antaa määräyksiä eikä johtaa torjuntahankkeita.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ehkäisyyn pitää luoda vastuuviranomaisia yhdistävä toimintastrategia ja kokonaisvastuuta tulee selkeyttää, VTV suosittaa. Haasteita asettaa viranomaisten alueellinen ja toiminnallinen jakautuminen.
Niin ikään viranomaisyhteistyötä pitää edelleen kehittää ja yhteistoiminnan esteitä poistaa. VTV esittää, että huomiota pitää kiinnittää torjunnan jatkuvuuteen. Lisäksi viranomaisten "väsymistä" talousrikosten tutkimiseen pitää poistaa.
Rakennusalalla
tehostettu valvontaa
Rakennusalalla esiintyy paljon harmaata taloutta kotimaassa ja ulkomailla. Rakennusalan harmaan talouden arvo on ollut Suomessa 9-16 prosenttia alan tuotannosta eli satoja miljoonia euroja. Taloudellisesti merkittävin osa verottajalta pimitetystä työstä tapahtuu suurten rakennustyömaiden aliurakkaketjuissa. Pimeinä maksetut palkat väärennetään tekaistuiksi aliurakka- tai tavaran ostokuiteiksi.
Oulun aluejohtaja Kari Kauniskangas YIT Rakennus Oy:stä kertoo, että yrityksessä harmaaseen talouteen suhtaudutaan tiukalla asenteella.
"Sopimusta tehdessämme olemme perinteisesti tarkastaneet kaikkien aliurakoitsijoiden osalta sen, että verojäämät ja työeläkemaksut on maksettu", Kauniskangas valottaa.
Toimenpiteitä on tehostettu sitä mukaa, kun velvoitteiden kiertäminen on yleistynyt alalla.
"Tänä päivänä sopimuksissa varmistetaan, että meillä on esimerkiksi oikeus nähdä työntekijöiden palkkakuitit."
Kauniskangas arvelee, että kaikkien isojen rakennusliikkeiden johdoissa on otettu samanlainen tiukka linja harmaata taloutta kohtaan. Hän pitää mahdollisena, että osalla rakennusliikkeistä voi olla vaikeuksia tunnistaa harmaan talouden moninaisia toimintamuotoja.
Rakennusalan synkeän tilanteen taustalla olevia syitä Kauniskangas ei halua arvailla.
"Rakennusalalle on helpompi perustaa firma kuin lähteä perustamaan vaikka kännykkätehdasta. Tällä alalla 'osaajia' on enemmän", hän kuitenkin vertaa. Ravintola-alalla salattuja palkkatuloja on erään tutkimuksen mukaan noin 330 miljoonaa euroa. Harmaata taloutta on huomattavasti myös siivous- ja telakka-aloilla ja liikenteessä.