Historian hämäriin kadonneen Karthagon raunioiden vieressä, ei niin kovin kaukana Hannibalin juna-asemasta, pohditaan keskiviikosta perjantaihin tietä tulevaisuuteen. Pääsihteeri Kofi Annan avaa keskiviikko-aamuna YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen toisen vaiheen Tunisian pääkaupungissa Tunisissa. Tapahtuman alla linjanvedot tulevaisuudesta ovat tosin jääneet puhtaan valtapelin alle.
Internetistä on tullut kaikille maille elintärkeä resurssi, ja valtiot ovat hitaasti heränneet tajuamaan, että kaikki ei ole aivan yhtä huoletonta miltä näyttää. Joku nimittäin hallitsee internetin ydintä, kuten sen maatunnuksia, ja Tunisian kokouksen alla on väännetty kättä juuri tästä asiasta.
Kahteen osaan jaetun huippukokouksen ensimmäinen vaihe pidettiin Genevessä kaksi vuotta sitten. Siellä jätettiin Tunisiaan perinnöksi tiettyjä asioita, yhtenä niistä juuri kysymys internetin hallinnasta. Alustavissa neuvotteluissa ei tästä asiasta päästy puusta pitkään, ja kiista jäi ratkottavaksi Tunisian kokoukseen.
Yhdysvalloilla
valtit käsissään
Ongelmana muiden kannalta on ollut se, että yhdellä maalla eli Yhdysvalloilla on kaikki valtit käsissään. Internetin "ydin" sijaitsee siellä, sitä koskevissa kiistoissa on noudatettava Kalifornian lainsäädäntöä, eivätkä amerikkalaiset aio sitä mihinkään luovuttaa. Muut taas eivät voi sitä väkisin ottaa.
Tunisin kokouksen alla on neuvoteltu internetin kansainvälisestä hallintajärjestelmästä, jota varten on kehitelty erilaisia ehdotuksia. Asia oli auki vielä loppumetreillä. Esillä oli jonkinlainen kaikille avoin foorumi, keskustelukerho, jolla silti vain kuorrutettaisiin se tosiasia, että varsinainen hallinta eli maiden osoitetiedostot pysyvät yhä Yhdysvaltain käsissä.
Virkamiehet kuten Suomesta suurlähettiläs Yrjö Länsipuro ovat alkuviikon vääntäneet kättä tästä ja eräistä muista päätösasiakirjaan liittyvistä kysymyksistä. Monet tietoyhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvät asiat paljastavat juopaa kehitysmaiden ja rikkaiden teollisuusmaiden välillä.
Huippukokoukseen osallistuu viitisenkymmentä valtion tai hallituksen päämiestä, useimmat heistä tulevat kehitysmaista. Eurooppa on enimmäkseen liikkeellä ministeritasolla. Etukäteishuomio kokoukseen on ollut maailmalla varsin vähäistä, ja tämäkin kuvastaa, että poliittisella tasolla odotuksia on ainakin lännessä ajettu alas.
Huippukokouksesta tuleekin enemmän keskusteleva kuin päättävä tapahtuma. Osanottajia Tunisiaan on tullut silti paljon, pitkälti toistakymmentä tuhatta, ja suomalaisiakin on läsnä kymmeniä.
Kansalaisjärjestöt
ahtaalla
Suomella on Tunisissa oma näyttelyosasto, ja paikalla on peräti kaksi ministeriä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja liikenneministeri Susanna Huovinen (sd.). Lisäksi mukana ovat esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen eduskunnan valtuuskunnassa. Myös Nokian johtoa on liikkeellä.
Liike-elämällä onkin ollut vahva mielenkiinto näyttäytyä tässä huippukokouksessa. Niin on myös monella kansalaisjärjestöllä, mutta osa niistä on saanut kokea karun kohtelun.
Tunisia on varsin toimiva maa, jossa kuitenkin sananvapaudessa on paljon toivomisen varaa. Osa kokoukseen yrittäneistä paikallisista ja maailmalta tulleista kansalaisjärjestöistä ei ole sinne päässyt, heidän järjestämänsä varjotapahtumat eivät ole löytäneet tiloja ja kohtelu on ylipäätään ollut tylyä, toisin kuin yleensä YK-kokouksissa. Tämä Tunisian sisäisistä oloista juontuva kiista näytti saattavan nousta varjostamaan koko tapahtumaa.
Tunisiassa presidentti Ben Alin kuviin ei voi olla törmäämättä. Suhtautuminen muistuttaa henkilöpalvontaa, Ben Ali esiintyy koko tietoyhteiskuntaidean isänä, eikä tähän kiiltokuvaan hevin anneta tulla säröjä. Paikalliselta poliisilta ei resursseja puutu.
Markku Heikkilä seuraa ulkoministeriön kutsusta huippukokousta paikan päällä ainoana suomalaistoimittajana. Hänen raporttejaan ja keskiviikkona alkavaa kokousblogiaan voi seurata Kalevan verkkolehdessä www.kaleva.fi.