Kemi Suomen ja Ruotsin rajayhteistyön syventämisen pohjaksi esitetään valtiosopimusta. Valtiosopimuksen myötä voitaisiin perustaa rajakuntiin yhteinen julkisoikeudellinen toimielin, joka puolestaan mahdollistaisi muun muassa yhteisten palvelujen järjestämisen. Tällä hetkellä yhteistyö kompastuu monesti lainsäädännöllisiin esteisiin.
Asiaa selvitellyt sisäasiainministeriön työryhmä ehdottaa myös lakia Suomen ja Ruotsin rajakuntien yhteistyöstä. Viime vuoden huhtikuussa asetettu työryhmä jätti esityksensä tiistaina alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle (vas.)..
Työtä on tehty rinnakkain ja yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Ruotsin mietintö jätetään ensi viikolla.
Työryhmä on laatinut kaksi mallia valtiosopimukseksi. Toinen malli olisi yleisluonteinen sopimus, joka määrittelee yhteistyön puitteet ja antaa kunnille oikeuden yhteistyöhön. Toisessa valtiosopimus perustettaisiin nimetyille kunnille. Yhteistyöelin olisi joko Ruotsin lainsäädännön mukainen kuntainliitto tai Suomen kuntayhtymä.
Valtiosopimuksen mukaan kunnilla olisi mahdollisuus valita ja sopia keskenään, millä lainsäädännön sallimista yhteistyöaloista ne yhteistyötä tekisivät. Palvelujen järjestämisessä sovellettaisiin sen maan lakia, asiakkaalla on kotipaikka.
Suomen ja Ruotsin kunnat ovat tehneet monin tavoin jo pitkään yhteistyötä erityisesti länsirajalla. Torniossa ja Haaparannalla yhteistyön tiivistämiseksi on myös vuosia ajettu lainsäädännöllisiä muutoksia. Neljä vuotta sitten yritettiin perustuslakimuutosta, mutta asia kaatui eduskunnassa.
"Nyt valmistelu on huomattavasti perusteellisempi kuin neljä vuotta sitten. Silloin esitys kaatui yksilön oikeuksien turvaamiseen, niitä ei oltu selvitelty. Uudessa selvityksessä tämäkin asia on selkeästi sanottu", Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen sanoo ja on tyytyväinen asian etenemiseen.
Pohjoismaiden välillä on ollut sopimus vuodesta 1977 kunnallisesta yhteistyöstä. Sopimus ei kuitenkaan mahdollista julkisen vallan käyttöä yhteistyössä. Esimerkiksi provinssissa lainsäädännön on koettu asettavan esteitä yhteistyön syventämiselle.
Mahdollisuus myös
seutukunnallisesti
"Tähän saakka meillä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä yhteistyösopimus, josta toinen on ottanut vastuun kantaakseen. Toinen vaihtoehto on yhtiö, mutta Ruotsissa se ei innosta, koska yhtiö vähentää julkisuutta", Haaparannan kunnanjohtaja Bengt Westman huomauttaa.
Westman on vakuuttunut, että valtiosopimuksen syntyminen panisi vauhtia yhteistyöhön ja synnyttäisi erilaisia kuntayhtymiä rajalle. Provinssissa se koskettaisi esimerkiksi koulutointa ja urheilulaitoksia.
Kemi-Tornion alueella on keskusteltu myös koko talousalueen kuntayhtymän perustamisesta. Haaparanta on jo ulkojäsen Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksessa ja osallistuu organisaation kokouksiin. Kuntayhtymä toisi Haaparannan mukaan sisärenkaaseen ja yhteisten palvelujen toimintakentäksi.
"Valtiosopimus loisi edellytykset tällaiselle palvelutoiminnalle, jossa myös Haaparanta olisi mukana", kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen sanoo.
Westman näkee myös seudullisen avauksen yhteistyön laajentamiselle olevan mahdollista. Haaparannalla on ollut kiinnostusta mennä mukaan myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymään.
Kunnallisjohtajat toivovat asioiden hoituvan pikaisesti myönteiseen päätökseen. Lainsäädäntöneuvos Minna-Liisa Rinne sisäasiainministeriöstä arvelee prosessin vievän runsaan vuoden, vaikka kaikki menisikin nappiin.
Työryhmän selvitys lähtee lausuntokierrokselle. Jos poliittiset päättäjät vievät sen jälkeen asiaa eteenpäin, asetetaan molempiin maihin neuvotteluvaltuuskunnat, jotka muovaavat valtiosopimusehdotuksen. Sopimus menee parlamenttien päätettäväksi.