Poliittisten valtiosihteereiden virkojen perustaminen ministereiden tueksi sai kriittisen vastaanoton, kun eduskunta aloitti valtioneuvostolakiesityksen käsittelyn tiistaina.
Korkean tason uusi poliittinen virkamies ministeriöiden kansliapäälliköiden rinnalle lisäisi vastustajien mielestä byrokratiaa ja vähentäisi kansalaisten luottamusta politiikkaan.
Eduskunnassa arvioidaan lakiesityksen aikapulan ja vaalien läheisyyden johdosta raukeavan.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) laittoi oman arvovaltansa peliin ja esitteli poikkeuksellisesti lakiesityksen.
"Kysymys ei ole mistään byrokratian lisäämisestä vaan kysymys on poliittisen päätöksenteon strategisen valmistelun vahvistamisesta", Lipponen puolusti. Hän muistutti, että ministereiden työmäärä on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja samoin velvoitteet osallistua erilaisiin tilaisuuksiin.
Lipponen painotti, ettei lakiesitys velvoita valtiosihteerijärjestelmän käyttöönottoa, vaan asiasta päätettäisiin hallitusneuvotteluissa.
Pekkarinen myötäili
varovasti
Keskustan ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen ilmoitti kannattavansa poliittisen ohjauksen voimistamista. Pekkarinen kertoi olevansa valmis ennakkoluulottomasti arvioimaan esitystä, mutta hän lisäsi, ettei hallituksen esittämä malli ole välttämättä paras.
Pekkarisen mielestä esityksellä on huono enne. "Vaikeaa on kovin laajaa oppositionkaan tukea siihen saada, jos hallitus tulee hajallaan olevien rivein esityksellään eduskuntaan."
Valtiosihteerijärjestelmää vastustivat hallituksessa valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.), ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.) ja toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.). Eduskuntakeskustelussa kiivaimmin järjestelmää arvosteltiin kokoomuksen ja vasemmistoliiton riveistä.
SDP:n Mikko Elo epäili, että merkittävätkin ministerit ovat lähteneet populismin tielle vastustaessaan esitystä.
"Nämä uudet, isot päättäjät sijoittuisivat vallankäytössä tietyllä tavalla harmaalle vyöhykkeelle. Heillä olisi käytännössä ministerin valta, mutta he eivät olisi vastuussa eduskunnalle ja kansalle", vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä kauhisteli.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Paula Kokkonen (kok.) pohti kansliapäällikön ja valtiosihteerin keskinäistä asemaa ministeriössä.
Lipponen muistutti, että valtioneuvoston kansliassa on ollut poliittinen valtiosihteeri jo vuodesta 1990.
"Mitään erityisiä ongelmia virkamiesjohdon ja poliittisen johdon tehtäväjaossa ei ole esiintynyt, ei meillä eikä muualla. Ei myöskään ole ollut epäselvää siitä, kummalle, ministerille vai valtiosihteerille, kuuluu poliittinen vastuu."
Kokkonen ihmetteli, miksi ministeriöiden yläpään johtoa vahvistetaan. "Kun sen sijaan kenttätyöt jäävät entistä heikommalle hoidolle", hän arvioi ja viittasi lainsäädännön valmistelun heikkouteen.
Lipponen toivoi kansliapäälliköiden paneutuvan huolehtimaan, että lainsäädännön valmistelu on asianmukaista.
Vihreiden Erkki Pulliainen arveli, että maa- ja metsätalousministeriössä tarvitaan tulevaisuudessa myös valtiosihteeriä. Hän muistutti, että EU:n laajentuessa "lobbauskenttä" laajenee yhteisessä maatalous- ja kalastuspolitiikassa.
Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistutti, että valtiosihteerit eivät ole lakiesityksen merkittävin asia. "Korostaisin uudistuksessa pääministerin roolin vahvistamista hallitusohjelman ja ennen kaikkea talouspolitiikan johtajana", hän sanoi.