Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) vahvistaa STT:lle, että Venäjä-pakotteiden kommentointi haluttiin keskittää pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) viime keväänä. Heinosen mukaan Suomen kanta pakotteisiin haluttiin yhtenäiseksi julkisessa keskustelussa.
Sekä kotimaisessa että ulkomaisessa mediassa oli Heinosen mukaan pohdittu, onko Suomella yhtenäinen kanta pakotteisiin.
Heinonen kommentoi Suomen Kuvalehden uutista, jonka mukaan hän esitti, että ulkoministeri Erkki Tuomiojalta (sd.) evätään oikeus kommentoida sanktioita.
Pääministeri Kataisen lähipiiri oli erittäin tuohtunut Tuomiojan toimintaan Venäjä-pakoteasiassa maaliskuussa 2014, Suomen Kuvalehti uutisoi.
EU-komissaari Olli Rehnin (kesk.) kabinetin jäsen Juho Romakkaniemi (kok.) taas viestitti 18. maaliskuuta, että Tuomiojan käytös ja kommentit olivat Brysselin ulkoministerikokouksessa kummastuksen aiheena. Romakkaniemen mielestä Suomi vaikutti olevan vesittämässä pakotteita.
Jyrki Katainen ei kommentoinut sähköpostien tietoja Suomen Kuvalehdelle.
Tuomioja pakote-jupakasta: Kokoomuksen sisäistä sekoilua
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan hänelle ei kerrottu mitään siitä, että pääministeri Jyrki Kataisen lähipiiri arvosteli voimakkaasti hänen toimintaansa Venäjä-pakotteissa keväällä 2014.
- Tämä on kokoomuksen sisäistä sekoilua. Kukaan (Suomen Kuvalehden) jutussa mainituista henkilöistä ei ole koskaan puhunut näistä asioista mitään, Tuomioja sanoo STT:lle.
Tuomioja kertoo ihmettelevänsä kokoomusvaikuttajien puheita.
- Minähän edustan Suomen ulkopolitiikkaa, en kokoomuksen enkä muunkaan puolueen, hän sanoo.
Tuomioja kertoo saaneensa tietää koko jupakasta vasta tänään Suomen Kuvalehdestä. Hän ei halua puida asiaa pitemmälti.
- En aio sanoa tästä enempää. Jokainen saa muodostaa oman mielipiteensä.
Tuomioja kommentoi asiaa myös Facebook-sivuillaan. Hän kirjoittaa, että vuotaneessa viestittelyssä esiin tulleita asioita ei ole käsitelty EU-ministerivaliokunnassa tai presidentin johdolla kokoontuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
- Suomen Ukrainaa, Venäjää ja pakotteita koskeva toiminta on ollut vakaata ja hyvässä yhteisymmärryksessä tasavallan presidentin kanssa sovittua, Tuomioja kirjoittaa.
Nimilista kiistanaiheena
EU langetti maaliskuussa ensimmäiset pakotteet Venäjälle Ukrainan kriisin takia. Tuolloin muun muassa jäädytettiin neuvottelut viisumihelpotuksista ja merkittävistä taloussopimuksista Venäjän kanssa. Lisäksi venäläisiä sotilaskomentajia ja kansanedustajia joutui pakotelistoille.
Suomi ja Tuomioja olivat jo tuolloin tapetilla, kun kansainvälisessä mediassa tuli esiin, että Suomi olisi estänyt Kremlin propagandistina pidetyn Dmitri Kiseljovin lisäämisen pakotelistalle. Tuomioja sanoi 17. maaliskuuta, että Suomi halusi pitäytyä suurlähettiläiden sopimassa alkuperäisessä listassa, jossa Kiseljov ei ollut mukana.
Romakkaniemi epäili sähköpostissaan, että poliittista pääomaa ei tässä tilanteessa käytetty oikein, vaan tiukempi pakotelista olisi ollut Suomelle parempi.
- Se olisi vähentänyt teoriassa seuraavaan (pakote)kierrokseen astumista, joka on Suomelle hankalampi. Siitä näkökulmasta mielestäni Tuomioja toimi omin päin täysin Suomen intressien kanssa vastakkain, hän katsoi.
Romakkaniemi viittasi talouspakotteisiin, joita suunniteltiin Venäjää vastaan. Niitä langetettiin heinäkuussa 2014. Silloin pääministerinä oli jo Alexander Stubb.