Valtioenemmistöisten yhtiöiden kannattavuus ja maksuvalmius ovat tuoreen selvityksen mukaan säilyneet tyydyttävällä tasolla ja yhtiöt ovat vakavaraisia. Silti valtion pörssiyritykset ja pörssissä noteeratut osakkuusyhtiöt ovat toteuttamassa mittavia henkilöstösupistuksia.
Valtioenemmistöisten osakeyhtiöden viime vuosien meno on ollut jokseenkin vakiintunutta. Yhtöiden toimintaa kuvaavat tunnusluvut heikkenivät jonkin verran viime vuonna. Mutta yhtiöiden viime vuosien kehitystä tarkastellut valtiontalouden tarkastusvirasto on kohtuullisen tyytyväinen. Se onkin ymmärretävää, koska yhtiöiden kannattavuus ja maksuvalmius ovat tyydyttävällä tasolla ja vakavaisuus hyvä. Pörssinoteerattujen valtioenemmistöisten yhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden ennakoidaan päässeen vauhtiin ja parantavan tuloksiaan taas tänä vuonna.
Hyvästä myötäleestä huolimatta vahvoiksi valtionyhtiöiksi luettavat Rautaruukki, Outokumpu Kemira ja Fortum ovat kaikki tiedottaneet mittavistakin henkilöstöjärjestelyistä. Yhtiöiden julkaisemat irtosanomisilmoitukset koskevat lähes 800 ihmistä. Lisäksi yt-neuvotteluissa lasketaan olevan vaakalaudalla jopa 500 ihmisen työpaikka.
Vaikka valtion pörssiyritysten ja pörssissä noteeratttujen osakkuusyhtiöiden ilmoitukset on otettu vastaan yllättyneinä, viitteitä tällaisesta saatiin Teollisuuden ja Työnantajien keväällä julkaisemasta suhdannebarometrista. Kokemuksen mukaan varsin hyvin yritysten toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja yritysten käyttäytymistä ennakoiva barometri viestitti teollisuuden työvoiman supistamistarpeista.
Liiketoimissaan hyvinkään menestyneet yritykset eivät voi asettua aloilleen, vaan ne joutuvat mukautumaan koko ajan uudistuvaan toimistaympäristöönsä ja vastaamaan sen mukanaan tuomiin kehitys- ja muutoshaasteisiin. Valtionyhtiöiden näin mittavat henkilöstöjärjestelyt kielivät valitettavasti siitä, että yhtiöiden johto on jossakin vaiheessa saattanut unohtaa toimintojen jatkuvan kehittämisen pakon.
Kauppa- ja teollisiisministeriö on kiirehtinyt huomauttamaan, ettei sen vaalima valtion omistajapolitiikka ole mittavien henkilöstöremonttien syynä. Ministeriöstä on huomauttettu, että omistajan ääntä tavataan käyttää yhtiökokouksissa, joista se ei suoraan kantaudu yritysten operatiiviseen johtamiseen.
Kauppa- ja teollisuusministeriö joutuu jo ehkä lähiaikoina miettimään suhtautumistaan valtionyhtiöihin. Valtion yritysomistusten hallintaa selvittänyt ministerityöryhmä ehdottaa muutosta nykyiseen käytäntöön ja esittää osakeomistusten keskittämistä ministeriöiden ulkopuoliseen yksikköön. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Louekoski on tarttunut aiheeseen ja ehdottaa hänkin hallinnoinnin keskittämistä varta vasten perustettavaan yksikköön.
Ehdotusten toteutuminen varmaankin joustavoittaisi valtion osakeomistusten hallinnointia ja helpottaisi tuottovaatimusten asettamista yhtiöille. Eri asia on sitten, miten valtionyhtiöille perinteisesti sälytettyjen työllisyys- ja aluepoliittisten tavoitteiden asettaminen onnistuisi ja miten erityisesti valtio-omistajan arvostaman teollisuuspolitiikan toteutumista yhtiöissä ohjattaisiin. Ehdotusten toteutuminen väistämättä keventäisi omistajan otetta yhtiöistään, mikä lienee myös esitysten tavoitteita.
Kehitettiimpä valtioyhtiöiden hallintaa millä tavalla tahansa, valtioenemmistöiset sen paremmin valtion osaomistamatkaan yritykset eivät voi toimia markkinataloudessa omin säännöin. Vain hyvin johdotetut, tehokkaasti toimivat yritykset säilyttävät kilpailukykynsä ja turvaavat olemassaolonsa, olipa omistaja kuka tahansa.