Työeläkeyhtiö Varman tuore varatoimitusjohtaja Matti Vuoria sanoo, että valtionyhtiöiden omistajavalvonta on niin tärkeä asia, että se tarvitsee hallitukseen oman ministerin.
Vuoria tietää, mitä valtion omistajapolitiikka käytännössä on, koska hän toimi pitkään kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä, mistä tehtävästä hän siirtyi kuutisen vuotta sitten energiakonserni Fortumin hallituksen päätoimiseksi puheenjohtajaksi. Viime vuoden alussa hän loikkasi Suomen suurimpaan työeläkeyhtiöön Varmaan ja kesäkuussa hänestä tulee Varman toimitusjohtaja Paavo Pitkäsen jälkeen.
Joulukuun lopulla Vuoria jätti yhden miehen selvityksen valtionyhtiöiden omistajapolitiikasta kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle (kesk.). Yksi Vuorian keskeisimpiä kannanottoja oli hallintoneuvostoista luopuminen valtionyhtiöissä. Pekkarinen tosin pisti ajatukselle jarrua painottamalla, että hänen mielestään hallintoneuvostoilla on edelleenkin käyttöä.
Samaan aikaan Vuorian selvityksen kanssa kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikön johtaja Markku Tapio jätti oman työryhmänsä mietinnön valtionyhtiöiden sopivasta hallinnointipaikasta. Tapio päätyi esittämään, että nykyään yhdeksään eri ministeriöön jakaantunut valtionyhtiöiden omistus ja valvonta pitäisi keskittää pääministerin alaisuudessa toimivaan valtioneuvoston kansliaan.
Vuoria painottaa, että omistajaohjaus ja elinkeinopolitiikka pitää erottaa uskottavasti ja selvästi toisistaan. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö, joka laatii lakeja ja valvoo kilpailua, ei voi toimia puolueettomana omistajana varsinkaan pörssiin listatuissa valtionyhtiöissä. Sama tilanne on liikenne- ja viestintäministeriöissä.
"Valvonta on syytä pitää ministeriötasolla, jotta vastuulliset virkamiehet pääsevät esittelemään suoraan valtionyhtiöiden asioita valtioneuvostossa. Pääministeri voi olla liian kiireinen henkilö, mutta valtioneuvoston kansliassa voi olla tehtävää varten oma ministeri kuten on joskus ollut kanslia- tai asuntoministeri", esittää Vuoria.
Hallintoneuvostoista piti luopua 1960-luvulla
Vuoria ei peräänny näkemyksessään heittää valtionyhtiöiden hallintoneuvostot historiaan.
Hallintoneuvostoista piti luopua jo 1960-luvulla, kun osakeyhtiölakia uudistettiin, mutta tuolloin valtionyhtiöiden pääjohtajat vaativat joukolla hallintoneuvostojen säilyttämistä. Tuohon aikaan yhtiöissä oli sisäiset hallitukset ja hallituksen puheenjohtajana toimi pääjohtaja. Käytännössä hän valvoi itse itseään.
Nykyään toimitusjohtaja voi toimia hallituksen puheenjohtajana vain siinä tapauksessa, että yhtiöllä on hallintoneuvosto.
"Hallintoneuvosto vie valtaa muilta osakkeenomistajilta ja se kaventaa yhtiökokouksen toimivaltaa. Silloin omistajien yhdenvertaisuus ei toimi."
Vuoria ihmettelee eduskuntaryhmien halua perustaa vielä lisää hallintoneuvostoja. Viime vuoden lopulla eduskunnan talousvaliokunta päätyi esittämään hallintoneuvostoa Fortumin uuteen, pörssiin listattavaksi aiottuun öljy-yhtiöön.
"Kun eduskuntaryhmät nimittävät edustajiaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, syntyy epäselvyyttä, kuka viime kädessä vastaa yhtiöistä. Eduskunnallahan on lainsäädäntövalta ja hallitus vastaa valtionyhtiöiden käytännön toiminnasta eduskunnan edessä. Valvonta ja vastuu menevät sekaisin, jos valtionyhtiöiden hallintoneuvostot koostuvat pääasiassa lainsäätäjistä."
Hallintoneuvostojen tilalle Vuoria esittää pääministerin alaisuudessa toimivaa valtionyhtiöiden neuvottelukuntaa, joka koostuisi elinkeinoelämän, rahoituksen, hallinnon ja tutkimuksen huippuammattilaisista. Sopiva malli neuvottelukunnalle olisi valtion tiede- ja teknologianeuvosto, joka toimii pääministerin johdolla.