Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina esittelemät valtion omistajapolitiikan uudet linjaukset sopivat hyvin perusporvarihallituksen politiikkaan. Niiden mukaan valtion ”laiskaksi” pääomaksi leimatusta omaisuudesta halutaan irti enemmän tehoja. Tätä ei voi moittia.
Keskeisenä työkaluna omistajapolitiikassa tulee olemaan valtion budjettitalouden ulkopuolella toimiva, perustettava ja vielä vailla nimeä oleva kehitysyhtiö. Sen toivotaan tuovan yritysten tai niiden osien myynnin kautta pääomia, joita voidaan käyttää uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Yhtiömuoto mahdollistaa päätöksenteon tarpeen vaatiessa nopeastikin.
Olisi syytä saada tarkempia perusteluja siitä, tarvitaanko uutta yhtiötä. Valtiolla on jo Solidium, jolla se hallinnoi yritysomistuksiaan. Lisäksi hallinnossa on useita toimielimiä hoitamassa yritysomaisuuksia. Tarkempia perusteluja saataneen ensi viikolla, kun pääministeri antaa ilmoituksen omistajapolitiikasta eduskunnalle.
Hallituksen omistajapoliittisissa linjauksissa ei ole kovin paljon uutta ja mullistavaa. Pikemminkin pääosin jatketaan vanhalla linjalla, joissa yritysomistus jaotellaan strategisesti valtion kannalta erityisen tärkeisiin yhtiöihin sekä muuhun omaisuuden hoitoon.
Suurin mullistus tapahtunee valtion nyt kokonaan omistamassa Postissa. Valtion omistusraja on tarkoitus laskea 50,1 prosenttiin. Todennäköiseltä näyttää Postin pilkkominen ja osan paneminen myyntiin pörssissä. Myös jäänmurtoon erikoistuneen Arctian omistusta vähennetään Postin tavoin.
Vuosien varrella paljon keskustelua herättäneen lentoyhtiö Finnairin omistukseen ei ole tulossa muutosta. Valtio pitää perustellusti yhtiössä strategisen enemmistöosuutensa. Finnairhan noteerataan myös pörssissä. Enemmistön säilyttäminen liittyy ylilentosopimusten problematiikkaan enemmän kuin mihinkään muuhun.
Strategisten omistusten omistusrajaa pudotetaan 50,1 prosentista 33,4:ään, mikä mahdollistaa siivun myynnin useista yhtiöistä. Osuudella taataan vielä valtiolle veto-oikeus yhtiön päätöksenteossa. Näin muun muassa öljy-yhtiö Nesteestä voidaan panna osa kaupan.
Ongelmajäteyhtiö Ekokemiä on julkisuudessa veikkailtu pörssiin vietävien listalle. Nyt näyttää siltä, että sille löytyy uusi omistaja valtion siipien suojasta. Valtioenemmistöisen energiayhtiö Fortumin kerrotaan haluavan ostaa ongelmajätteitä käsittelevän Ekokemin.
Omistajapolitiikan apuvälineeksi aiotaan perustaa parlamentaarinen neuvottelukunta. Ilmeisesti tällä yritetään lepytellä vasemmisto-oppositiota, joka muuten suhtautuu penseästi valtion omaisuuden myyntiin.
Kansalaisia puolestaan kosiskellaan myötämielisiksi omistajapolitiikan muutoksille lupauksella kohtuullistaa paljon porua aiheuttaneet valtionyritysten, ei kuitenkaan kaikkien, johtajien palkkiot ja kultaiset kädenpuristukset potkujen yhteydessä.
Lupaus on lupaus, johon on syytä suhtautua vanhan sanonnan hengessä ”se näkee ken elää”.
Pääkirjoitus