Helsinki
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela sanoo, että valtionyhtiöissä omistajan valvontatehtävä sekä toisaalta lainsäätäjän ja viranomaisen rooli pitää selvästi erottaa toisistaan. Hän myöntää, että tehtävien jako ei ole helppo.
Korpela itse sanoo tehneensä oman periaatepäätöksensä jo 1995, jolloin hän jätti kaikki tehtävät Soneran edeltäjässä Telecom Finland Oy:ssä. Korpela toimi yhtiössä tilintarkastajana.
"Jätin tuolloin kaikki Soneraan liittyvän ohjauksen enkä mennyt yhtiön hallitukseen, sillä liikenne- ja viestintäministeriölle kuuluu paljon myös lainsäädäntötyötä. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on valinnut toisin; hän meni Fortumin hallitukseen", selvitti Korpela valtion omistajapolitiikkaa öljy-yhtiö Esson järjestämässä tilaisuudessa.
Valtion edustajana Soneran hallituksessa kevään 2001 yhtiökokoukseen saakka istui liikenne- ja viestintäministeriön finanssineuvos Kalevi Alestalo. Yhtiökokous valitsi Soneraan uuden hallituksen, johon ei tullut yhtään valtion edustajaa.
"Kalevi Alestalon roolista Soneran hallituksessa en halua sanoa yhtään sen enempää kuin mitä hän itse on asiasta julkisuuteen todennut ja mitä eduskunnassa asiasta on puhuttu. Minä en ole Alestalon ohjaaja. Oikeuskansleri Paavo Nikulahan selvittää parhaillaan Soneran umts-kauppojen päätöksentekoa", kuittaa Korpela.
Korpela painottaa voimakkaasti vuoden 1995 hallintomenettelylakia, joka korostaa omistamisen ja alan yleisen säätelemisen eroa valtionhallinnossa ja ministeriöissä.
Moni ministeriö joutuu Korpelan mukaan kaksoisrooliin. Lainsäädännössä ei ole tarkkaan ja yksityiskohtaisesti sanottu, miten keskenään jopa vastakkaiset tehtävät pitää hoitaa tai jakaa. Hän vertailee omaa ministeriötään kauppa- ja teollisuusministeriöön.
Liikenne- ja viestintäministeriö esimerkiksi säätelee ja ohjaa televiestintää sekä toisaalta omistaa sellaisia pörssiyhtiöitä kuin Sonera ja Finnair. Myös rautatiet eli VR kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen.
Kauppa- ja teollisuusministeriön puolelta Korpelan mukaan hyvä esimerkki on energiayhtiö Fortum, joka kuuluu ministeriön hallinnonalaan Sama ministeriö määrittelee myös energiapolitiikkaa, kilpailupolitiikkaa ja kuluttajapolitiikkaa.
"Omistuksessa ja regulaatiossa (säätelyssä) pitää olla selvä raja. Omistaminen ja markkinoiden säätely pitää olla erillään. Liikenne- ja viestintäministeriössä on palomuuri näiden tehtävien välillä. Meillä on ollut myös kolme vuotta liiketoiminta- ja omistajaohjausyksikkö, Kalervo Haapasalon yksikkö, omistuksiamme varten. Tiedossani ei ole tapausta, että meillä olisi menty palomuurin yli", vakuuttaa Korpela.
Myös kauppa- ja teollisuusministeriössä on vastaava yksikkö eli omistajapolitiikan yksikkö, jota johtaa Markku Tapio.
Umtsista jotain ehkä pelastettavissa
Korpela kertoo, että Suomi tekee voitavansa EU:n liikenne- ja viestintäministereiden kokouksissa, jotta Saksan kolmannen sukupolven matkaviestintä eli umts-luvista saataisiin vielä jotain takaisin.
Saksa on tähän saakka vaatinut, että umts-lisenssin haltijoiden pitää aloittaa kaupallinen toiminta vuoden 2003 loppuun mennessä. Suomen Sonera ja Espanjan Telefonica ovat kuitenkin kirjanneet yhteisen Saksan-lisenssinsä arvon alas tämän vuoden tilinpäätökseen.
Sonera ja Telefonica maksoivat lisenssistä yhteensä 8,4 miljardia euroa.
"Umts-asia ei ole ollut teleministereiden asialistalla, mutta ainakin epävirallisesti, lounaiden aikana, asiasta voidaan keskustella vapaammin. Teemme parhaamme. Tässähän on vielä aikaa ensi vuoden loppuun", lohduttaa Korpela.
Hän muistuttaa, että kolmannen sukupolven matkaviestintä on jo täyttä totta Japanissa. "Kannattaa katsoa, mitä Japani tekee tässä asiassa. Siellä on jo kaksi miljoonaa käyttäjää kolmannen sukupolven verkoissa."
Saksa aikoo kurittaa kuorma-autoliikennettä
Korpelan mukaan Saksan tieliikenneviranomaiset suunnittelevat rajuja veroja maan läpi kulkevalle kuorma-autoliikenteelle.
Jos saksalaiset saavat tahtonsa lävitse, kuorma-autoille on tulossa uusi vero, joka on 15 senttiä ajokilometriltä. Itävalta myötäilee Saksan politiikkaa ja on esittänyt, että vero voisi heidän puolestaan olla vaikka 25 senttiä kilometriltä.
"Esitykset tietäisivät sitä, että kuorma-autoliikenteen maksurasitus Keski-Euroopassa nousee rajusti. Uudet verot rasittavat kovasti myös suomalaisia liikennöitsijöitä", muistuttaa Korpela.
Kuorma-autoliikenteen verotuksen kiristämisellä Saksa ja Itävalta haluavat siirtää rahtiliikennettä maanteiltä rautateille. Manner-Euroopan rautatieliikenne on Korpelan mukaan kriisissä ja siksi viranomaiset haluavat sinne lisää kuljetettavaa. Moottoritiet ovat puolestaan tukkeutumassa koko ajan kasvavaan autoliikenteeseen.