Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) lupaa valtionosuuksien uudistamiselle viiden vuoden siirtymäajan, koska kriteerien muuttaminen vaikuttaa hyvin erilailla eri kuntiin.
Muutosta pehmennetään myös euroilla, sillä tavoitteena on, että ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Uudistus tullee voimaan 1.1.2015.
Eduskunnan käsittelyyn nyt julkistettu ehdotus tulee kevään 2014 aikana.
Valtionosuusjärjestelmän valmistelun etenemisestä on kerrottu tiedotustilaisuudessa torstaina iltapäivällä.
Tavoitteena on ollut, että valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja tehdä kannustavammaksi.
Nyt kuntien tuloista keskimäärin noin 22 prosenttia tulee valtionosuuksista. Kuntien väliset erot ovat erittäin suuret.
Alustava ehdotus lähtee lausuntokierrokselle kuntiin joulu-tammikuussa. Lopullinen ehdotus tehdään tammikuussa. Sen tekee selvitysmies Arno Miettinen.
Miksi uudistus tehdään?
– Nykyjärjestelmä on sekava ja vanhentunut, sanoo selvitysmies Miettinen. Miettisen mukaan voidaan jopa kysyä, onko rahaa jaettu oikeudenmukaisesti.
Valtionosuuksien jakamisen perusteena on ollut 48 erilaista kriteeriä ja useita lisäosia.
Esimerkiksi sairastavuuden painoarvo on alle 10 prosenttia, vaikka kuntien budjeteista iso osa on terveys- ja sosiaalimenoja.
Näin muutetaan
Peruspalveluihin tulee uudessa järjestelmässä 8 kriteeriä ja 3 lisäosaa.
Ehdotuksen mukaan uudet kriteerit perustuvat laskennallisiin kustannuksiin.
– Jos kunta pystyy tuottamaan palvelut halvemmalla, erotus jää kunnan kassaan. Se lisää järjestelmän kannustavuutta, sano selvitysmies Mietinen.
Painopiste siirtyy kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.
Valtionosuudet tarkastetaan ehdotuksen mukaan vuosittain, kun nyt tarkistukset on tehty neljän vuoden välein.
Lisäksi järjestelmästä tulee kuntaliitosneutraali.
Valtionosuuksiin vaikuttaa tulevaisuudessa
Kunnan asukkaiden ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, työvoimaomavaraisuus, kaksikielisyys, vieraskielisten osuus kunnan väestöstä, asukastiheys ja koulutustausta.
Rahanjakoon vaikuttavat lisäosat ovat: syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualueen lisä ja työpaikkaomavaraisuus.
