Helsinki Kuntien valtionosuuksien muuttuminen laskennallisiksi, ei-korvamerkityiksi 1993, tervehdytti kuntien taloussuunnittelua, toteaa ekonomisti Antti Moisio väitöksessään. Väitöstutkimus tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa lauantaina.
"Ennen valtionosuusuudistusta varsinkin suuret kunnat toimivat kuluta ja verota -periaatteella eli siten, että ensin päätettiin menoista ja sitten katsottiin, mistä niihin tulevat rahat eli päätettiin veroprosentista", Moisio sanoo.
"Suuret kunnat muuttivat toimintatapaansa radikaalisti. Nykyään ne päättävät yhtä aikaa sekä kunnan menoista että tuloista, jotka ovat riippuvaisia toisistaan. Kuntien päätöksenteon tehokkuus on lisääntynyt olennaisesti."
Pienet kunnat
pysyneet linjallaan
Moision arvioi, että pienissä kunnissa uudistus ei ole merkinnyt niin suurta muutosta. Pienet kunnat toimivat yhä varovasti verota ja kuluta -periaatteella. Ne huolehtivat ensin siitä, että kassassa on rahaa ja sitten päättivät, mitä palveluita rahoilla tarjotaan.
"Se näkyy siten, että kun pienet kunnat ottavat lainaa, ne maksavat sen nopeasti pois. Esimerkiksi laman aikana kertynyttä lainaa pikku kunnat ovat lyhentämään paljon vauhdikkaammin kuin suuret", Moisio selventää. (STT)