Kuntien valtionosuusjärjestelmä on menossa täysremonttiin hallitusohjelman mukaisesti. Asia etenee selvitysmies Arno Miettisen laatiman alustavan ehdotuksen pohjalta. Tarkoitus on, että rahat jaettaisiin uusin periaattein jo vuona 2015.
Vuodesta 1993 lähtien voimassa ollut ja matkan varrella hieman paikkailtu järjestelmä on todettu vanhentuneeksi ja perustaltaan virheelliseksi jo aikapäiviä sitten. Rahanjaon uudistaminen on kuitenkin törmännyt siihen kylmään tosiasiaan, että muutoksessa on aina häviäjiä. Ne ovat tähän saakka onnistuneet torjumaan uudistuksen.
Selvitysmiehen tällä viikolla esittelemä ehdotus lähtee siitä, että valtionosuuksien jakoperusteita yksinkertaistetaan ja muutetaan vastaamaan paremmin kuntien todellisia menoja. Valtionosuuksillahan on tarkoitus varmistaa kuntien selviytyminen peruspalveluista ilman, että erilaiset lähtöolosuhteet vaikuttaisivat asiaan.
Tähän saakka valtionosuuksien laskennassa on otettu huomioon 48 perustetta. Tulevaisuudessa niiden määrä on tarkoitus pudottaa kahdeksaan.
Samalla muutetaan rahanjakoa niin, että se nojautuu aikaisempaa enemmän asukkaiden sairastavuuden ja lapsimäärän mukaan, kun tähän saakka se on painottunut paljolti ikärakenteeseen.
Niin järkevältä kuin uudistusehdotuksen peruslinjaus vaikuttaa, varmaa on, että asiasta nousee kova mekkala. Valtionosuuksia menettävät kunnat, joilla jo nyt on vaikeuksia selviytyä tehtävistään, tuskin nikottelematta nielevät uudistusta.
Tärkeää on kuitenkin tehdä järjestelmästä aikaisempaa läpinäkyvämpi ja ennustettavampi sekä saattaa se vastaamaan tämän päivän tarpeita.