Mikä on 1,057178? Se on tietysti Espoon työssäkäyntikerroin. Se tuo sille valtionosuutta 5,2 miljoonaa euroa, joka tekee 24 euroa jokaista kaupunkilaista kohden. Entä 0,684165? Se on Kestilän työssäkäyntikerroin, joka vähentää kunnan valtionrahoja 186 000 euroa, eli 104 euroa jokaista kestistä kohden. Vastaavasti esimerkiksi suuri eläkeläisten osuus kasvattaa Kestilän valtionosuuksia ja pieni vähentää Espoon pottia.
Kuntien valtionosuuskertoimet määräytyvät monimutkaisen matemaattisen kaavan avulla, josta löytyvät melkein kaikki Veikko Lavin kansaneläkelaulun elementit: on saaristolisää, syrjäisyyslisää, liikenteen taajamalisää ja kielilisää. Valtionosuuksia tarvitaan, koska palvelujen järjestäminen on paljon halvempaa keskuksissa kuin harvaanasutulla maaseudulla. Valtion rahat määräytyvät pääosin väestörakenteen mukaan. Esimerkiksi ikäihmisten terveydenhoito maksaa paljon enemmän kuin keski-ikäisten.
Valtionosuuksista eivät pääse nauttimaan pelkästään köyhät kunnat, mutta se tasaa kuntien välisiä eroja. Oulun valtionosuudet ovat ensi vuonna 53 miljoonaa euroa. Jos Oulu saisi yhtä paljon valtionosuutta asukasta kohti kuin Kestilä, tippuisi sille valtiolta 300 miljoonaa euroa. Jos sille napsahtaisi rahoja Helsingin verran, potti olisi vain 1,6 miljoonaa.
Suurimmat valtionosuudet nappaa koko maassa tänä vuonna Enontekiö. Sinne valtionosuuksia tulee noin neljä kertaa enemmän kuin maassa keskimäärin. Jokainen enontekiöläinen kerää valtiolta 2652 euroa. Listan alkupäästä löytyvät pohjoiset kunnat Ranua, Salla, Kuivaniemi, Hyrynsalmi, Kestilä ja Taivalkoski. Vähiten valtionosuuksia nappaavat Espoo, Kaskinen, Salo ja Kauniainen. Nämä neljä kuntaa joutuvat jopa maksumiehiksi.
Valtionosuusjärjestelmän rukkaus tulee hallituksen ja kuntaministeri Hannes Mannisen pöydälle ensi vuonna. Työryhmä valmistelee uudistusta, joka tulee voimaan vuoden 2005 alusta. Suurremonttia eivät valtionosuudet tarvitse, mutta virittelyä kyllä. Muun muassa Helsingin kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen halusi taannoin linnarauhaa, vaikka pääkaupunkiseutu on menettänyt viimeisimmissä muutoksissa. Kuntaliiton mukaan viime vuosikymmenen kestohäviäjiä ovat Pelkosenniemi, Savukoski ja Helsinki. Ääripään kuntien rutistaminen matemaattisen mallin sisälle on vaikeaa.
Uudistuksessa väestönmuutokset tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon. Kaikki selvitykset ovat osoittaneet, että suurimmat ongelmat ovat väestöään menettävillä kunnilla ja runsaan muuttovoiton kunnilla. Myös kannustinloukuista tulisi päästä pois. Erityisesti niitä löytyy koulutoimen valtionosuuksista. Kun kunta säästää tietyn rajan alle, rapsahtaa sille entistä vähemmän valtionapua.
Valtiovarainministeri Kalliomäen esille heittämä ajatus yksityisten työpaikkojen painoarvon lisäämisestä valtionosuuksiin veisi kuitenkin kohtuuttomuuksiin. Mitä tapahtuisi Kemijärvellä? Salcomp Kiinaan ja myös valtionavut pois. Myös julkisuudessa väläytelty siirtolaislisä olisi kohtuullinen, koska siitä aiheutuu lisäkuluja muun muassa koulumenoissa.