Kestilän kunnanjohtaja Raimo Tieva vaatii remonttia kuntien sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin. Hänen mielestään valtionosuudet tulisi määrätä nykyistä tarkemmin tutkimuksiin perustuvien kuntalaisten todellisten sairastavuustietojen perusteella. Nykyisissä valtionosuuksissa kuntien asukkaiden todelliset sairastavuuserot eivät Tievan mielestä näy riittävästi.
"Stakesilla ja Kelalla on tarkat tiedot kuntalaisten sairastavuudesta. Valtio voisi määritellä näiden tietojen perusteella kunnille jaettavan potin. Esimerkiksi Kelalla on oma indeksi, joissa on seitsemän kansantaudin sairastavuus eri kunnissa", Tieva sanoo.
Kestilän, Siikalatvan muiden kuntien sekä Vaalan sairastavuusluvut ovat koko maan suurimpia.
Piskuisen kunnan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat jääneet kunnan todellisten kustannusten noususta jälkeen.
Tutkimusprofessori Unto Häkkinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista kertoo, että valtionosuuden määrittelemiseksi tarvittavia tietoja eri kuntien asukkaiden sairastavuudesta kyllä löytyy.
"Teimme puolikymmentä vuotta sitten ministeriölle ehdotuksen, että sairastavuustiedot otettaisiin valtionosuusperusteissa nykyistä paremmin huomioon, mutta se ei kelvannut. Olemme laskeneet tarvekertoimet ja niitä tuotetaan koko ajan kunnille, mutta niitä ei käytetä päätöksenteossa", Häkkinen valittaa.
Stakesissa on arvioitu erilaisia tarvekertoimia ja tehty tilastollisia malleja muun muassa vanhustenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeen arviointiin.
"Nykyiset valtionosuusperusteet lasketaan paljon karkeammalla pohjalla", Häkkinen sanoo.
Kunnan kassaan kilahtavat valtionosuudet määräytyvät laskennallisten kustannusten mukaan. Vielä viime vuosikymmenellä nämä laskennalliset kustannukset olivat Kestilässä suuremmat kuin todelliset sosiaali- ja terveystoimen kulut. Toissa vuonna sen sijaan laskennalliset kustannukset olivat jo 1,1 miljoonaa euroa pienemmät kuin todelliset. Viime vuonna tämä ero oli jo huimat 1,5 miljoonaa.
Summa on todella korkea, kun otetaan huomioon, että kunnalle napsahtaa verotuloja vuodessa vain kolme miljoonaa euroa.
Tievan mukaan nykymenolla häviävät sellaiset vanhusväestökunnat, jonka väki sairastaa paljon. Kasvukunnissa taas laskennalliset kustannukset voivat olla isompia kuin todelliset. "Ne saavat enemmän valtionosuuksia kuin niille kuuluu."
"Vielä vuoden 2002 tilinpäätös oli Kestilässä ylijäämäinen. Jos sosiaali- ja terveydenhoito menisi oikein, kunnassa ei olisi mitään talouskriisiä", Tieva hymähtää.
"Jos taas tavoite on ajaa kunnat näin yhteen, oikeus ja kohtuus eivät toteudu", kunnanjohtaja valittaa.