Helsinki Hallituksen käsittelyyn on tulossa syksyn aikana valtioneuvostolain kokonaisuudistus. Suurin kiista on tiedossa siitä, onko uuden ministeriön perustaminen tai entisen lakkauttaminen vietävä eduskunnan päätettäväksi.
Valtiosihteereistä ollaan leipomassa kompromissia, jonka mukaan ministerikohtainen tarve harkittaisiin aina hallitusneuvotteluissa.
Oikeuskansleri Paavo Nikulan johdolla vuoden verran työskennellyt toimikunta kokoontuu keskiviikkona viimeistelemään mietinnön, joka luovutetaan lähiviikkoina pääministeri Paavo Lipposelle (sd.).
Lakipaketin odotetaan etenevän valtioneuvoston käsittelyyn ripeästi näkemyseroista huolimatta. Hallituslähteiden mukaan esityksen valmistelu on sujunut Lipposen toiveiden mukaisesti. Kuuden suurimman puolueen edustajista kootun toimikunnan mietinnön odotetaan olevan varsin yksimielinen.
Puolueet sisäisesti hajallaan
Nikulan toimikunta ehdottaa kahta vaihtoehtoista tapaa säätää ministeriöiden nimistä. Vaihtoehdossa A ministeriöitä ei lueteltaisi laissa nimeltä, jolloin valtioneuvosto säätäisi ne asetuksella. Eduskunta päättäisi vain ministeriöiden maksimimäärän. Tämä malli mahdollistaisi helpommin uusien ministeriöiden perustamisen. Vaihtoehdossa B ministeriöt määriteltäisiin lakitasolla.
Tällä hetkellä ministeriöluettelo sisältyy valtioneuvoston ohjesääntöön. Ministeriöt nimetään nykyisin lain tasolla useissa erityislainsäädännön tehtäväsäännöksissä. Ministeriöiden nimeämistä laissa on perusteltu sillä, että eduskunnan erikoisvaliokunnat on järjestetty ministeriövastaavuuden pohjalta.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä uuden ministeriön perustaminen tai entisen lakkauttaminen on poliittiselta ja yhteiskunnalliselta kannalta niin tärkeä asia, että se on asianmukaista saattaa eduskunnan arvioitavaksi.
Päähallituspuolueiden sisällä rintamalinjat jakaantuvat vaihtoehtojen välillä. Ympäristöministeri Jouni Backman (sd.) ja kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) ovat aivan eri linjoilla kuin Tuomioja. Heidän mielestään ministeriöiden nimeäminen asetustasolla olisi joustavampi malli. Samoilla linjoilla ovat kokoomuksen ykkösministerit, sisäministeri Ville Itälä ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö.
Liikenne- ja viestintäministerin Kimmo Sasin (kok.) mielestä ministeriöiden luetteleminen laissa selkiyttää valtioneuvostoa koskevaa sääntelyä. Työministeri Tarja Filatov (sd.) pitää kansalaisnäkökulmasta ministeriöiden säätämistä laissa läpinäkyvämpänä ratkaisuna.
Valtiosihteeriksi pääsisi ilman tutkintoa
Lakiesitys antaisi mahdollisuuden nimittää ministerin avuksi hänen toimikaudekseen valtiosihteerin. Uusien virkojen kelpoisuusvaatimukset on tarkoitus muotoilla väljemmäksi kuin kansliapäälliköiden.
Valtiosihteeriksi nimitettävältä edellytettäisiin ylempää korkeakoulututkintoa tai muulla tavoin hankittua tehtävän vaatimaa kokemusta. Kelpoisuuden arvioinnissa korostetaan erityisesti henkilökohtaista luottamussuhdetta ministeriin ja sopivuutta muodollista ansioituneisuutta enemmän.
Valtiosihteeri edistäisi hallitusohjelman toteutumista ja johtaisi ministerin apuna asioiden valmistelua.
Hänelle on kaavailtu mahdollisuutta tuurata ministeriä EU:n ministerineuvoston kokouksissa. Ministerin sijaisena valtiosihteeri ei voisi olla valtioneuvoston istunnossa tai eduskunnan täysistunnoissa.
Vaikein rajankäynti valtiosihteereiden toimenkuvassa on ollut suhde ministeriöiden kansliapäälliköihin.
Valtiosihteerille ei olla antamassa oikeutta pidättää itselleen kansliapäällikölle kuuluvia asioita.
Apulaisministerit toisivat jännitteitä
Toimikunta on vertaillut perusteellisesti apulaisministeri- ja valtiosihteerijärjestelmää keskenään.
Apulaisministerit edellyttäisivät perustuslain avaamista. Apulaisministerijärjestelmä saattaisi toimikunnan arvion mukaan muodostaa keskinäisen kilpailuun liittyviä jännitteitä varsinaisen ministerin ja hänen apunaan olevan kakkosministerin välille.
Laki pyritään samaan voimaan vielä tällä vaalikaudella, jolloin valtiosihteerijärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön vaalien jälkeen.
