Oulun kaupunginteatterilta puuttuu kymmenen ja Kajaanin kaupunginteatterilta neljä henkilötyövuotta.
Jälkeenjääneisyydellä on merkitystä, sillä teatterit saavat valtionosuutta nimenomaan henkilötyövuosien perusteella. Peräti 70 prosenttia teattereiden kustannuksista muodostuu palkoista.
"Valtionavun lisäys on suuntautunut Helsinkiin. Pohjoisen ja muun Suomen suhteellinen osuus vähentynyt. Se on aluepolitiikkaa sekin", toteaa Oulun kaupunginteatterin johtaja Anu Saari.
Oulun kaupunginteatteri saa valtionosuutta 91 henkilötyövuodesta, vaikka valtionosuuteen oikeuttaisi 101. Kajaanin kaupunginteatteri saa avustusta 47 henkilöstä, vaikka se kuuluisi 51:stä.
"Ensi vuodelle sekä Kajaani että Oulu saivat yhden henkilötyövuoden lisää, mutta henkilötyövuosi otettiin pois esimerkiksi Kuopiolta, ei Etelä-Suomesta. Eikä Nukketeatteri Akseli Klonk ole päässyt valtionosuuden piiriin vielä ollenkaan", huomauttaa Saari.
Koko Pohjois-Suomesta ei ole teatteri- ja orkesterilain piirissä yhtään nukketeatteria.
"Prosentuaalisesti Oulun ja Kajaanin yhteensä 14 henkilötyövuoden puutos on alueellisesti suurin. Lisäksi Akseli Klonk täyttäisi kaikki edellytykset valtionavun saamiselle."
Espoossakin hämmästellään
Helsingin kaupunginteatterin valtionosuusjärjestelmän henkilötyövuodet lisääntyvät vuoden 2005 alusta kahdeksalla.
Myös Helsingin kaupunginteatterin todellinen henkilökunnan määrä on kasvanut, sillä 1990-luvun lopussa kaupunginteatteriin yhdistettiin lasten- ja nuortenteatteri Teatteri Pieni Suomi ja tänä syksynä Lilla Teatern.
Tilastoissa ja lausunnoissa täytyy erottaa toisistaan valtionosuusjärjestelmän henkilötyövuodet ja todelliset henkilötyövuodet.
Eivät yksin pohjoisen teatterit ole alkaneet ihmetellä valtionosuuksien Helsinki-painotteisuutta. Myös Espoon kaupunginteatterin johtaja Jussi Helminen hämmästelee tilannetta.
"Teatterilain voimassaolon ajan vuodesta 1994 on teattereille myönnetty vuoteen 2003 henkilötyövuosia lisää yhteensä 140. Samana aikana opetusministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungin alueella toimiville teattereille lisää henkilötyövuosia 145, eli muualta Suomesta on määrä vähentynyt viidellä", Helminen toteaa Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajille viikonvaihteessa osoittamassaan kirjeessä.
"Helsingin kaupunginteatterille yksin on myönnetty 73 lisähenkilötyövuotta (243:sta 316:een, johon ei vielä sisälly Lillanin 25:ttä), ja Komediateatteri Arenalle 28. Ja kas, Helsingin kaupunginteatteri saa harkinnanvaraista valtionapua tanssille ja lastenteatterille!"
Kaikki keinot
käyttöön
Kajaanin teatterin katastrofaalinen tilanne on saanut naapuriteatterin eli Oulun kaupunginteatterin reagoimaan.
"Se että tilanne oli niin ajankohtainen ja akuutti, yllätti meidät ja Kajaanin kaupunginteatterin johdon sekä henkilökunnan täysin. Me pohjoisen teatterit on jo pitempään nähty, kuinka pohjoisten teattereiden tuki on jäänyt jälkeen. Mutta kun tämä tapahtui näin äkkiä, emme ehtineet kääntyä päättävissä elimissä olevien pohjoisen edustajien puoleen. Meillä on syvä luottamus siihen, että he olisivat valmiita tukemaan", uskoo Anu Saari.
Pelkkä henkilötyövuosien jälkeenjääneisyyden oikaisu ei olisi Kajaanin teatteria toki pelastanut.
"Jos valtio maksaisi sen mikä ikään kuin kuuluu, sekin jo auttaisi Kajaanin kaupunginteatteria. Jos valtiovalta haluaisi, niin se voisi täyttää edes sen, mihin sillä on lain mukaan velvollisuus. Opetusministeriö ei ole käyttänyt kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksia tukea alueellisesti vaikeassa asemassa olevaa teatteria. Perusteita antaa enemmän olisi ollut", lisää Saari.
Erikoistutkija Heikki Helinin tuore tutkimus osoittaa, että teattereiden valtionosuus on jäänyt kustannuskehityksestä jälkeen 22 prosenttia.
Paitsi että kustannuskehitys on jälkeen jäänyt, myös henkilötyövuosien määrä laahaa todellisen tilanteen perässä. Vuonna 2002 valtionosuusjärjestelmän mukaista henkilöstöä oli teattereissa 1 655 ja todellinen henkilöstömäärä oli samaan aikaan 1 959. Erotus on 304.
"Jos valtionapu jakautuisi tasaisemmin, se estäisi eriarvoisuuden lisääntymistä maan eri osien välillä. Halutaanko me, että koko maa on asuttu?" kysyy Anu Saari.