Valtiontalouden suotuisa kehitys pienensi jokaista suomalaista kohti laskettua valtionvelkaa viime vuonna 756 eurolla. Henkeä kohti laskettu valtionvelka laski Valtiokonttorin keräämien tietojen mukaan 11 422 euroon vuoden lopussa, kun se vuotta aiemmin oli 12 178 euroa.
Valtionvelka laski viime vuonna 60,9 miljardiin euron eli 3,7 miljardia euroa vuotta aiemmasta. Velan lasku jatkui tammikuussa, jolloin se väheni 1,9 miljardia euroa. Tammikuun lopussa valtionvelka laski valtiokonttorin kuukausikatsauksen mukaan 58,1 miljardiin euroon.
Valtion suhteellinen velkataakka keveni valtiokonttorin vuosikatsauksen mukaan viime vuonna 3,2 prosenttiyksikköä. Valtionvelan osuus Suomen bruttokansantuotteesta laski ennakkoarvion mukaan 39,4 prosenttiin, kun se vuoden 2004 lopussa oli 42,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Korkoja valtionvelasta maksettiin viime vuonna vajaat 2,4 miljardia euroa. Vuotta aiemmin valtionvelan korkomenot olivat runsaat 2,4 miljardia euroa. Velan efektiivinen korko pysyi edellisvuoden tasolla eli 3,8 prosenttina.
Toimialajohtaja Satu Huberin mukaan valtion rahoitustarve on tänä vuonna hyvän taloustilanteen vuoksi rajallinen. Valtiokonttori laskee liikkeeseen uuden vuonna 2017 erääntyvän euroviitelainan ja markkinatilanteesta riippuen myös pienemmän dollarimääräisen lainan.
Valtion bruttolainanotto jää suunnitelmien mukaan 14,4 miljardiin euroon eli hieman pienemmäksi kuin viime vuonna. Lyhytaikaisten maksusitoumusten kanta nousee ennakkoarvion mukaan noin 4-5 miljardiin euroon vuoden lopussa. Valtion bruttolainanotto laski viime vuonna 35,6 miljardista eurosta 15,9 miljardiin euroon.
Valtiontalouden
ylijäämä kasvoi
Valtiontalouden ylijäämä nousi valtiovarainministeriön ennusteen mukaan viime vuonna 0,2 prosentista 2,5 prosenttiin. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä laski ennusteen mukaan 1,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen bruttovelka eli niin sanottu emu-velka laski 44,9 prosentista 42,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Valtionvelan efektiivinen korko pysyi valtiokonttorin mukaan viime vuonna 3,8 prosenttina, kun se vuonna 2003 oli 4,1 prosenttia ja 2002 5,5 prosenttia. Korkoa ovat laskeneet yleinen korkotason lasku ja Suomen valtion erinomainen luottokelpoisuus. Korkeimmillaan vuonna 1992 valtionvelan efektiivinen korko nousi keskimäärin 11,6 prosenttiin.
Valtio on hyötynyt lainanotossa valtiontalouden hyvästä kehityksestä ja Suomen kansantalouden kasvusta sekä euron käyttöönotosta. Euroon siirtyminen alensi valtionvelan hoitokustannuksia tuntuvasti jo vuonna 1998, jolloin velan efektiivinen korko euroon siirtymistä ennakoiden laski 6,2 prosenttiin.
Korkeimmillaan valtionvelka nousi vuoden 1998 lopussa 69,8 miljardiin euroon. Velka alkoi kasvaa viime vuosikymmenen alun suuren laman johdosta. Vuoden 1989 lopussa valtiolla oli velkaa vain 8,9 miljardia euroa. Valtio otti vuosina 1990-1998 uutta velkaa yhteensä 61,8 miljardia euroa.
Velkaantumisella turvattiin koko kansantalouden toimintakyvyn säilyminen yli laman ja laman jälkeen käänne nopeaan talouskasvuun. Valtion velan taso on viime vuosien lyhennyksistä huolimatta jäänyt lähelle 90-luvun huipun tasoa. Muihin euromaihin verrattuna valtiontalous on varsin vahvalla pohjalla.