Valtiontalouden alijäämä syveni selvästi viime vuonna. Valtion menot ylittivät tulot 7,7 miljardilla eurolla, kertoi Valtiokonttori tiistaina.
Alijäämä syveni kahdeksan prosenttia vuotta aiemmasta.
Alijäämä kasvatti valtion velkaa, joka kohosi joulukuun lopussa lähes 84 miljardiin euroon. Asukasta kohti laskettu velka nousi 15 457 euroon. Velka kasvoi 712 euroa.
Valtion velka on neljässä vuodessa eli finanssikriisin alkamisen jälkeen kasvanut 29,5 miljardilla eurolla. Edellinen raju velan kasvu tapahtui 1990-luvun alun lamassa.
Valtion menot kasvoivat viime vuonna kolme prosenttia vuotta aiemmasta. Tulojen kasvu jäi yhteen prosenttiin.
Verotuloja valtio keräsi viime vuonna 37,3 miljardia euroa. Eniten verotuloja valtio sai arvonlisäverosta ja ansio- ja pääomatuloveroista. Verotulot kattoivat runsaat 85 prosenttia valtion menoista.
Valtion velka ennätyshalpaa
Valtio hyötyi tuntuvasti kevyen rahapolitiikan tuomasta alhaisesta korkotasosta ja lainojen hyvästä arvostuksesta.
Valtionvelan korkokulut laskivat kahteen miljardiin euroon, vaikka velka kasvoi nettomääräisesti 4,2 miljardia euroa. Korkokulut pienenivät hieman.
Valtionvelan efektiivinen korkokustannus laski apulaisjohtaja Anu Sammallahden mukaan viime vuonna vain 1,2 prosenttiin. Vuotta aiemmin velasta maksettiin korkoa keskimäärin 2,1 prosenttia.
Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna 2,8 prosenttia, joten velan reaalikorko oli vahvasti negatiivinen.
Valtion rahoitussuunnitelmien mukaan bruttolainanotto nousee tänä vuonna 18,5 miljardiin euroon. Nettomääräisesti valtio ottaa uutta velkaa 7,5 miljardia euroa. Velka nousee karkeasti 90 miljardiin euroon vuoden lopussa.
Korkojen lasku helpotti viime vuona valtiontalouden hoitoa. Kun korot kääntyvät nousuun, se kaventaa tuntuvasti valtiontalouden liikkumavaraa. Laskennallisesti yhden prosenttiyksikön koron nousu kasvattaa valtion velanhoitokustannuksia lähes miljardilla eurolla.