Valtion työn­te­ki­jät vaa­ti­vat yli 10 pro­sen­tin pal­kan­ko­ro­tuk­sia

Valtion palveluksessa olevat työntekijät ja toimihenkilöt tavoittelevat syksyn tuloneuvotteluissa 10,5 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden aikana.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori tutustui viime kesänä Oulussa Lohipadon erityiskouluun.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori tutustui viime kesänä Oulussa Lohipadon erityiskouluun.

Valtion palveluksessa olevat työntekijät ja toimihenkilöt tavoittelevat syksyn tuloneuvotteluissa 10,5 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden aikana. Järjestöt edellyttävät, että sopimuskorotusten ohella palkkausta korjataan edelleen myös erillisellä useampivuotisella palkkaohjelmalla. Sen tarkoitus on korjata valtion palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja kilpailukykyä.

Kustannusvaikutuksen on oltava ensimmäisenä vuonna vähintään 5,5 prosenttia ja toisena viisi.

Palkansaajia edustavat valtion pääsopijajärjestöt, STTK:lainen Pardia, akavalainen Juko ja SAK:lainen JHL, jättivät torstaina työnantajalle yhteiset palkka- ja muut sopimusvaatimuksensa. Ne vaativat muun muassa parannusta luottamushenkilöiden asemaan, määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamista sekä palkkausjärjestelmien ja muutosturvan kehittämistä.

Palkkavaatimus ylittää alkukesästä teollisuuden sopiman noin kahdeksan prosentin palkankorotustason. Hallituksen lupaama tuki koulutetuille naisvaltaisille aloille koskee vain kuntasektoria.

Valtio: Palkkojen jälkeenjääneisyys on jo korjautunut

Valtion työmarkkinalaitoksen johtaja Teuvo Metsäpelto pitää vaatimuksia ylimitoitettuina. Hän korostaa, että palkankorotustaso on mitoitettava sen mukaan, kuinka hyvin ratkaisu edistää tuottavuutta.

"Ongelmana on, että työnantajan tavoittelemia tuottavuutta lisääviä parannuksia ja työaikaratkaisuja ei palkansaajapuolen tavoitteissa ole."

Ammattiliitojen vaatima palkkaohjelma on Metsäpellon mukaan "outo", koska valtion palkoissa ei jälkeenjääneisyyttä viime vuosien tilastojenkaan perusteella ole ollut.

Valtio on toteuttanut palkkaohjelmia vuodesta 2001 lähtien. Työnantajan mukaan palkankorotukset on kuitenkin voitu toteuttaa lähinnä palkkausjärjestelmien uudistamisella. Metsäpellon mukaan neljän vuoden ajalla sopimuskorotusten lisäksi maksettavien palkkojen kustannusvaikutus on ollut noin viisi prosenttia.

Neuvottelut jatkuvat perjantaina, jolloin molemmat osapuolet jättävät virallisesti sopimustavoitteensa. Valtion palveluksessa on noin 124 000 henkilöä.

Sopimuskausi päättyy muiden tupo-alojen tavoin 30. syyskuuta.

Ilmoita asiavirheestä