Apulaiscontrolleri Soili Vasikainen tutkii hallituksen tuoretta budjettikirjaa työhuoneessaan valtioneuvoston linnassa ja silmäilee eri ministeriöiden tuloja ja menoja.
Työpöydällä ei ole vielä korkeita paperipinoja ja kirjahyllykin on liki tyhjä. Papereita ja kirjoja on vähän, koska koko apulaiscontrollerin virka on uusi valtionhallinnossa. Vasikainen aloitti uudessa virassaan 16. elokuuta.
Mikä controlleri oikein on?
"Controlleri toimii valtioneuvoston, hallituksen apuna. Työ on aivan uusi, siksi selkeä toimintatapa on vasta syntymässä. Controlleri esittää havaintoja, neuvoo ja ohjaa valtionhallintoa toimimaan tuottavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Controlleri ei johda mitään toimintaa, sitä varten on hallitus ja ministerit. Controlleri katsoo valmista työtä", kertoo Vasikainen.
Hän toimi aikaisemmin Oulun ylipiston hallintopalveluissa laskentapäällikkönä. Ensimmäinen työpaikka Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistumisen jälkeen oli Kone Osakeyhtiössä apulaiscontrollerina.
Tehokkuutta ja säästöjä
Yrityksissä controlleri on ny-
kyään yleisnimike. Paljolti samoja tehtäviä hoitaa esimerkiksi talouspäällikkö. Yrityksissä controllereiden ensisijaisena tehtävänä on hakea tehokkuutta ja tuottavuutta eli säästöjä.
"Valtiollakin jää lähivuosina väkeä paljon eläkkeelle. Siksi valtionhallinnossakin pitää lisätä tehokkuutta, sillä uusia virkoja tuskin tulee yhtä paljon kuin ihmisiä siirtyy eläkkeelle", muistuttaa Vasikainen.
Valtioneuvoston ensimmäinen controlleri Tuomas Pöysti aloitti työnsä keväällä. Vasikainen toimii controllerin apuna ja sijaisena. Työnjako on selkeä. Pöystille kuuluu enemmän hallintoa ja lakikysymyksiä. Vasikaiselle kuuluvat talousasiat ja talouden ohjausjärjestelmien kehittäminen.
Pöysti on jo muutaman kuukauden palvelleena ehtinyt kiinnittää huomiota muun muassa Asuntorahaston kassavaroihin. Controllerin mielestä rahaston kassa oli liian suuri. Asia korjattiin äsken budjettiriihessä, ja osa ylisuuresta kassasta siirrettiin valtion budjettiin.
Ministeriöissä on eroja
Controllerit katsovat ja tutkivat, kuinka talouden ja hallinnon ohjausjärjestelmät eri ministeriöissä toimivat. Vasikainen kertoo, että ministeriöiden välillä on huomattaviakin eroja. Hän ei kuitenkaan suostu sanomaan, mikä ministeriö toimii parhaiten ja mikä heikoimmin, sillä tuoreita vertailutietoja ei ole vielä toimitettu edes ministeriöille.
Budjetin toimeenpano ja sen menettelytavat kuuluvat controllereille, mutta suurin vastuu budjettivarojen käytöstä on Valtiontalouden tarkastusvirastolla.
Vasikainen arvioi, että myös valtionhallinnossa kiireisintä aikaa on tilinpäätösaika, vaikka varsinaisen valtion tilinpäätöksen tekee Valtiokonttori.
Valtion lainanottoon saattaa tulla uudistuksia, kun controlleri-yksikkö ehtii perehtyä siihen. Nyt valtion on otettava lainaa, jotta budjetti saadaan teknisesti tasapainoon, vaikka sitä oikeasti ei tarvittaisi. Kuntapuolella on erilainen tekniikka ja siellä lainaa ei tarvita, sillä alijäämä voidaan kattaa kunnan sisäisin siirroin.
Controllerit vastaavat myös Suomen valtion vastuulla olevien EU:n varojen sisäisestä valvonnasta, riskienallinnasta ja siihen liittyvästä EU:n viranomaisyhteistyöstä.
EU:n rakennerahastoista tulee Suomeen paljon rahoitusta. Controlleri Pöysti miettii hallintomallit ja apulaiscontrolleri Vasikainen katsoo EU-rahojen kirjanpitoa ja käyttöä. He valvovat, että petosten torjunta on järjestetty tehokkaasti EU-rahojen jaossa.
"Tehtäviimme kuuluu myös rakennerahastojen kirjanpidon, laskennan ja ohjauksen kehittäminen. Järjestelmä on kankea ja monimutkainen, siksi sitä pitää keventää ja virtaviivaistaa", selvittää Vasikainen.
Joka ministeriöllä on puolestaan seurantavastuu oman sektorinsa EU-rahojen käytöstä.
Controllerit raportoivat työstään valtioneuvostolle eli käytännössä valtiosihteeri Raimo Sailakselle, valtiovarainministeri Antti Kalliomäelle (sd) ja pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.).
Valtioneuvoston controlleri-toiminto on niin uusi, että vasta kaksi henkilöä on palkattu. Vuoden loppuun mennessä palkataan neljä lisää, jolloin toiminto on valmis.