Valtion sakkoina keräämät tulot ovat kasvaneet etenkin 2000-luvulla roimasti. Vuonna 2000 sakkokassaan kertyi vajaat 51 miljoonaa ja viime vuonna jo lähes 95 miljoonaa euroa.
Vuosina 2002-2008 sakkotulot ovat kasvaneet keskimäärin 7,7 prosenttia vuodessa. Valtiovarainministeriön mukaan noin 80 prosenttia sakoista kertyy liikennerikoksista.
Sakkokertymää on paisuttanut erityisesti vuoden 1999 sakkouudistus, minkä jälkeen päiväsakon määrä on laskettu verotustietojen perusteella sakotettavan nettokuukausituloista. Lisäksi rikesakkoja korotettiin ja niitä alettiin käyttää ylinopeuksissa, jos sallittu nopeus ylittyi korkeintaan 20 kilometrillä tunnissa.
Valtiovarainministeriön mukaan liikenteen valvonta on tehostunut vuosien varrella monin tavoin. Esimerkiksi poliiseille hankittujen etälaitteiden käyttöönotto helpotti ja tarkensi merkittävästi päiväsakon määräytymisperusteena olevien tulojen arviointia sakotustilanteessa.
Ylikomisario Heikki Ihalainen sisäasiainministeriön poliisiosastolta arvioi, että sakkotulojen kasvua 2000-luvulla selittää eniten juuri automaattisen ja muun liikennevalvonnan lisääntyminen. Hän korostaa, ettei poliisin tavoitteena ole kerätä mahdollisimman paljon sakkotuloja, vaan ehkäistä ennalta kovia ylinopeuksia ja muita rötöksiä sekä onnettomuuksia.
Automaattinen liikennevalvonta toi valtiolle viime vuonna yli kymmenen miljoonaa euroa sakkotuloina. Peltipoliisi puuttui jo 192 000:n autoilijan törttöilyihin. Huomautuksen sai 44 000 ja sakon 150 000 kuljettajaa.