Jääkiekon, pohjoismaisten hiihtolajien ja purjehduksen olympialuokkien MM-kilpailut ovat kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin (r.) mielestä esimerkkejä Suomen kokoisen maan järjestettäväksi hyvin sopivista urheilutapahtumista.
Jaettujen talviolympialaisten havittelemista Wallin ei sen sijaan näe realistisena Kansainvälisen olympiakomitean vetämän linjan vuoksi.
"Jaetut talvikisat eivät näytä olevan KOK:n suosiossa niin kauan kuin on halukkuutta ja kykyä järjestää kisat yhdessä maassa", Wallin myöntää.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen haku- ja järjestämisvalmiutta parannetaan. Valtio hakee myös uutta roolia urheilutapahtumissa. Yleisurheilun MM-kilpailuista opittiin, että kumppanuutta tarvitaan kaikilla tasoilla lajiliiton ja isäntäkaupungin kanssa.
"Kumppanuus vaihtelee tapahtuman luonteesta ja laadusta riippuen. Pääasia on, että vastuu jaetaan. Jokaisella on tietty siivu, jonka lisäksi tietotaitoa ja kontakteita jaetaan tarpeen mukaan", Wallin hahmottelee.
Stadionin parannuksessa pallo toimijoilla
Suomi hakee yleisurheilun EM-kilpailuja vuonna 2014. Niiden saaminen olisi Wallinin mukaan "onnellinen tapahtuma". Pitopaikka Olympiastadion kaipaa perusparannusta, josta Stadion-säätiö onkin laatinut hankesuunnitelman. Selkeimmät puutteet liittyvät suurten yleisötapahtumien järjestämiseen, yleisöturvallisuuteen ja liikkumisesteettömyyteen.
"Suurten arvokisojen järjestämiseksi nämä puutteet tulee korjata. Olen vakuuttunut siitä, että Suomen urheiluliitto on arvioinut stadionin nykykapasiteetin ja korjaustarpeet päättäessään hakea niitä kisoja", Wallin luottaa.
Opetusministeriö on vuosien varrella useaan otteeseen tukenut stadionin peruskorjauksia ja tukenee jatkossakin, vaikka tällä hetkellä siihen ei rahaa olekaan varattuna."Jos tarve vaatii, täytyy katsoa, minkä tyyppisiä investointeja tarvitaan. Aloitteen on kuitenkin tultava niiltä tahoilta, jotka mahdolliset puutteet ovat havainneet", Wallin sanoo.
Rooman Kultaisen liigan keihäsonnettomuuden seurauksena Wallin uskoo kilpailujen järjestäjien havahtuneen entistä tarkemmin huomiomaan esimerkiksi keihäskilpailun aikana käynnissä olevan muun toiminnan sektorirajan läheisyydessä.
Nuorten olympialaisille vain välietapin rooli
Opetusministeriö aloittaa syksyllä yhdessä Suomen olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa valmennus- ja harjoitteluapurahojen myöntämisperusteiden valmistelun. Wallinin pyynnöstä erityishuomio on lahjakkaissa nuorissa urheilijoissa.
"Tärkeänä tavoitteena on nykyistä pitkäjänteisempi tukijärjestelmä."
Wallin ei halua ennakoida, onko nuorille urheilijoille tulossa nykyistä suurempaa tukea tai pitkäaikaisempaa tukea. Hän lupaa kuitenkin, että kehittämisessä huomioidaan lajien erilaiset kaudet: joissain lajeissa maailman huipulla ollaan hyvin nuorena, joissain lajeissa vasta 30 ikävuoden paikkeilla.
"Tämä on juuri se haaste, että tuen tarve vaihtelee erittäin paljon lajeittain. Pitäisi olla sellainen mekanismi käytössä, että voidaan toimia enemmän tapauskohtaisesti."
Vaikka nuorten valmennusta tehostetaankin, Kansainvälisen olympiakomitean hyväksymistä nuorten olympialaisista Wallin toivoo nuorten uralla eteenpäin kannustavaa tapahtumaa.
"Toivottavaa on, ettei siitä tule pajatson tyhjentämistä vaan että se kannustaa jatkamaan ja ponnistelemaan eteenpäin ja ylöspäin", Wallin toivoo.
Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on ollut opetusministeriössä tärkeässä asemassa vuodesta 1999 lähtien. Wallinin aikomuksena on aloittaa ohjelman kolmas vaihe ensi vuoden alussa.
"Tarkoituksenani on aloittaa kolmas vaihe ensi vuoden alussa. Tällöin on tarkoitus painottaa kolmea osa-aluetta: pienten lasten liikkumista päivähoitopäivän aikana, lasten ja nuorten liikkumisen lisäämistä aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan kautta sekä seuratoiminnan laadun kehittämistä."