EU:n asettaman velkakaton sokea kunnioittaminen on ajanut valtion myymään omistamiaan osakkeita kaikkea muuta kuin talousoppien mukaisesti.
Omaisuuden myynnillä ei ole luotu kasvua vaan kaunisteltu alijäämää.
Suomen valtio on myynyt omaisuuttaan kaikkien talousoppien vastaisesti vain voidakseen kiertää budjettikehykset ja kaunistellakseen alijäämää.
Niin paljon kuin Kreikkaa on moitittu erilaisista talouden tilaa sievistelevistä vippaskonsteista, Kreikan tauti näyttää tarttuneen.
Valtion omaisuutta on myyty tavalla, joka panee epäilemään, että tällä on tähdätty vain taloudenhoidon epäonnistumisten peittelemiseen.
Työkaluna yli varojen elämisessä hallituksella on ollut sijoitusyhtiö Solidium, jonka hallintaan valtion ei-strategiset omistukset siirtyivät vuonna 2008. Tällaisia omistuksia ovat muun muassa muutamien pörssiyhtiöiden osakkeet.
Solidium on pantu myymään valtionyhtiöiden osakkeita, vaikka edullisemmaksi olisi voinut tulla ottaa uutta lainaa. Rahaa ei ole käytetty tuottavampiin sijoituksiin tai talouden kasvun kiihdyttämiseen vaan niin sanottuun syömävelkaan.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero myönsikin (Kaleva 5.3.) velkaantumistahdin hidastamisen ajaneen talousmatematiikan edelle.
Suomi haluaa pitää kiinni kynsin hampain EU:n mallioppilaan maineestaan ja unionin asettamasta velkakatosta, joka on alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Omaisuuden myynnillä onnistutaan hillitsemään velan kasvua jonkin verran ja siirtämään välttämättömiä menojen leikkauksia tuonnemmaksi. Menoleikkaukset olisivat kiusallisia varsikin tässä tilanteessa, kun hallituskausi on kulumassa umpeen.
Omistuksista valtionkaan ei kannata pitää kiinni ehdoin tahdoin. Mitään mieltä ei ole silti ainakaan siinä, että omaisuuksia myydään pieleen menneen politiikan peittelemiseksi niin kuin nyt näyttää tapahtuneen.
Omaisuuden myynnissä on mieltä, jos siitä saatavat myyntitulot pystytään sijoittamaan johonkin, missä raha tuottaa nykyistä enemmän tai niiden avulla onnistuttaisiin luomaan uusia työpaikkoja, jotka eivät muuten syntyisi.
Herätyskellojen pitäisi soida, jos valtion omistamia osakkeita myydään aikana, jolloin niistä saatava tuottoprosentti antaa enemmän kuin velan korkoprosentti ottaa.
Jo pidempään on eletty ennätyksellisen matalien korkojen aikaa. Tämä koskee myös Suomen valtion ottamia lainoja. Niiden tämänhetkinen korko on jopa negatiivinen.Hallituksen toiminta on kaksinaamaista. Ulospäin näytetään ikään
kuin elettäisiin hyväksyttyjen menokehysten mukaisesti. Todellisuudessa toimitaan aivan päinvastaisella tavalla.
Valtio on huomattava omistaja, ja omistusten tuotoilla on suuri merkitys valtiontalouden kannalta. Yksistään Solidiumin salkun arvo liikkuu 7,4 miljardissa eurossa.
Valtion omistus ei kuitenkaan saa olla itseisarvo lukuun ottamatta strategisesti tärkeitä aloja. Pörssiyhtiöt eivät tällaisiin kuulu. Niiden omistuksesta kannattaakin luopua, mutta vain jos myynnillä saavutetaan jotakin selvästi enemmän kuin samassa yhteydessä menetetään.