Metsähallituslakia on yritetty uudistaa kahdeksan vuoden ajan. Helppoa ei ole ollut nytkään.
Lausuntokierroksella viime syksynä käynyt lakiesitys sai vastaansa jyrkkääkin arvostelua. Se ei sinänsä ole yllätys. Kun laki koskee liikelaitosta, joka hallinnoi liki kolmannesta Suomen pinta-alasta, laillakin on monitahoiset vaikutuksensa.
Osoitus lain herättämistä intohimoista on myös sitä vastustava kansalaisadressi. Siihen oli torstai-iltaan mennessä kertynyt 86 000 allekirjoitusta.
Sipilän hallitus antoi lain uudistusesityksen eduskunnalle viime joulukuussa. Laki on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa tänään.
Lainmuutoksen julkilausuttuna tavoitteena on selkiyttää valtion liikelaitoksena toimivan Metsähallituksen johtamista ja saattaa laki EU:n vaatimusten mukaiseksi.
Metsähallitus olisi vastedeskin liikelaitos, mutta sille perustettaisiin metsätaloutta harjoittava, sen kokonaan omistama tytäryhtiö.
Talousmetsien käytön antoa uudelle yhtiölle on perusteltu EU-vaatimuksella, jonka mukaan julkisyhteisöjen liiketoiminnot on asetettava samalle viivalle yksityisten kanssa. Kilpailusäännökset eivät hyväksy toimijaa, joka operoi markkinoilla vailla konkurssin vaaraa.
Kriitikot pitävät yhtiöitystä
ideologisena toimena, joka voisi johtaa Metsähallituksen luontoarvoltaan parhaiden maiden ja rantojen myyntiin esimerkiksi sijoittajille.
Tämä uhka ei vaikuta merkittävältä. Yhtiö ei voisi varkain siirtää maita ja vesiä kolmannelle osapuolelle. Valtion maat ja vedet olisivat edelleen liikelaitosmuotoisen Metsähallituksen hallinnassa.
Metsähallituksen toimintoja ohjataan nyt kahdesta ministeriöstä. Liikelaitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen, mutta esimerkiksi kansallispuistoista, valtion retkeilyalueista ja suurimmasta osasta Suomen yleisiä vesialueita vastaa luontopalvelut-yksikkö ympäristöministeriön ohjauksessa.
Malli ei ole järin virtaviivainen, vaikkakin eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan hyväksyttävissä. Tällä viikolla eduskunnassa on väännetty kättä juuri luontopalvelujen roolista. Kyse on osaksi perinteisestä hallintoreviirikiistasta, mutta myös Metsähallituksen tehtävien painotuksista: onko tehtävä lähinnä metsätaloustulojen tuonti valtion kassaan niin että virkistyskäyttö olisi metsätaloudelle alistettu.
Metsähallitus on viime aikoina tulouttanut valtiolle vuosittain reippaat sata miljoonaa euroa. Talouskäyttö ei voi olla kirosana valtion metsissäkään. Etenkin Pohjois-Suomessa suojeltujen metsien osuus on jo kaikkiaan kohtalaisen korkea.
Uudistettava laki ja sen toimeenpano eivät kuitenkaan saa vaarantaa metsien, rantojen ja vesien säilymistä kansalaisten laajassa virkistyskäytössä.
Kaiken lisäksi myös suojelu tuo tuloja. Tuoreen selvityksen mukaan viime vuonna Suomen kansallispuistoissa vierailtiin 2,5 miljoonaa kertaa, ja nämä käynnit toivat lähiseuduilleen 140 miljoonan euron kokonaistulon ja 1 400 työpaikkaa.
Pääkirjoitus