Postipankin ja sen seuraajien Leonian ja Sammon yksinoikeus valtion maksuliikenteen hoitamiseen päättyi alkuvuodesta, kun valtio valitsi kilpailuttamisen tuloksena Nordean päävälittäjäpankikseen.
Käytännössä maksuliikenteen muutos tapahtuu syyskuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana.
Nordean ohella maksuliikennettä hoitavat jatkossa niin sanottuina sivuvälittäjäpankkeina myös Sampo ja Osuuspankkien keskuspankki OKO.
Ajallaan laskunsa maksaville ei pulmia
Valtion pankin vaihto on iso asia valtion virastoille ja pankeille, mutta tavalliselle kansalaiselle uuden maksukäytännön ei pitäisi tuoda ongelmia.
"Valtion hallinnossa muutos on massiivinen sillä ohjelmistot, määräykset, ohjeet, tilinumerot ja lomakkeistot joudutaan käymään läpi kaikissa virastoissa. Kansalaiselle muutos ei näy muuten kuin säästöinä", sanoo maksuliikennepäällikkö Keijo Kettunen Valtiokonttorista.
Kettunen tosin myöntää, että ensi vuoden puolelle venyvien, myöhässä maksettavien laskujen kohdalla voi tulla ongelmia.
"Jos laskun maksaa vanhalla laskulla, jossa on vanha tilinumero, niin maksu voi palautua asiakkaalle takaisin. Näin käy silloin, jos maksun saavan viraston pankkitili on ainoastaan Nordeassa. Tällöin vanhoissa laskuissa oleva Sampo-pankin tili on lakkautettu. Tätä emme valitettavasti voi välttää millään. Toivottavasti kansalaiset maksavat laskun ajallaan", Kettunen nauraa.
Verottajan suhteen tätä ongelmaa ei ole, sillä verottajan tilit ovat pääsääntöisesti kaikissa kolmessa pankissa eli Nordeassa, OKO:ssa ja Sammossa.
"Verottajan osalta käytössä on kaikki kolme tiliä, koska ajatuksena on se, että valtio haluaa käytettäväkseen tulot mahdollisimman pian ja silloin pankkien välinen viive vältetään", Kettunen kertoo.
Toiseen suuntaan liikenne kulkee vain ykköspankin kautta.
"Kaikki valtion maksut lähtevät jatkossa Nordeasta, kun ne ovat lähteneet tähän asti toisesta pankista. Valtion maksujen lähteminen meiltä on iso prosessi ja se on huolella valmistettavaa" sanoo Nordean Suomen suurasiakastoiminnosta yksikönjohtaja Timo Hietanen.
Hietasen mukaan muutostyöt ovat sujuneet aikataulussaan ja virastojen henkilökuntaa on koulutettu uuteen järjestelmään, joten valtion maksuliikenteen uskotaan hoituvan jatkossakin kitkatta.
Viiden vuoden
sopimus
Nordean päävälittäjäasema on sopimuksessa turvattu viideksi vuodeksi ja sopimuspaperissa on vielä optio kahdelle lisävuodelle.
"Valtion organisaatiossa on muutakin tekemistä kuin kilpailuttaa joka vuosi maksuliikennettä. Toinen puoli se, että jos tarjouksen jättäjä joutuu tekemään investointeja, niin pitkällä sopimuksella kuoletusaika on pitempi ja maksutariffit ovat matalammat", Keijo Kettunen perustelee pitkää sopimusta.
"Jos tavallinen yritys vaihtaisi pankkiaan vuoden välein, niin se olisi tosi hankalaa. Viiden vuoden periodi on erittäin järkevä, sillä kyseessä on hyvin iso muutosprosessi", sanoo Timo Hietanen.