Helsingin hovioikeus on määrännyt valtion maksamaan reilut 8 700 euroa korvauksia miehelle, jota syrjittiin työnhaussa sukupuolensa vuoksi. Mies haki Verohallituksen määräaikaista ylitarkastajan virkaa vuonna 1999.
Virkaan valittiin nainen, joka oli työskennellyt aiemmin muissa tehtävissä Verohallituksessa. Mies oli mielestään naista pätevämpi, koska hänellä oli enemmän työkokemusta. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus asettuivat miehen kannalle.
Käräjäoikeudessa korvauksien määräksi määriteltiin lähes 17 000 euroa. Hovioikeus alensi korvaussummaa sillä perusteella, että reilut 8 700 euroa on se enimmäismäärä, joka tasa-arvolain rikkomisesta voitiin nimitysaikaan korvaukseksi myöntää.
Käräjäoikeus määräsi suuremman korvauksen, koska työhaastattelussa toimittiin myös hallintolain vastaisesti. Miestä haastattelemassa oli muiden joukossa nainen, joka myöhemmin nimitettiin haettavana olleeseen virkaan. Hovioikeus ei pitänyt seikkaa riittävänä perusteena korvausten enimmäismäärän ylittämiselle.
Kaikki työntekijät naisia
Virkaa hakeneet mies ja nainen todettiin oikeudessa kouluksensa ja kielitaitonsa perusteella yhtä päteviksi. Miehellä oli kuitenkin enemmän työkokemusta alalta ja hän oli esimerkiksi kirjoittanut alaan liittyviä kirjoja.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan viran täyttö antoi aihetta tasa-arvolain syrjintäolettamaan, koska mies oli syvällisemmän alan tuntemuksensa ja työkokemuksensa perusteella ansioituneempi
Työnantaja perusteli naisen valintaa työhön esimerkiksi sillä, että nainen oli yhteistyökykyinen. Syyttäjä kritisoi perustetta toteamalla, ettei mitään objektiivista kriteeriä yhteistyökyvyn arvioimiseksi ole olemassa eikä miehen yhteistyökyvyttömyyttä pystytty millään todentamaan.
Miehen mukaan hänelle jäi jo työhaastattelun jälkeen kuva, että mahdollisuudet päästä työhön olivat pienet hänen sukupuolensa takia. Kaikki yksikön työntekijät ja miehen haastattelijat olivat naisia.