Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä valtionhallinnossa pyritään rajoittamaan, aina kun se on mahdollista. Toisen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) linjaus otettiin tyytyväisenä vastaan STTK:laisen palkansaajajärjestö Pardian perjantaina Oulussa päättyneessä edustajakokouksessa.
Siimes vastaa hallituksessa valtion henkilöstöasioista ja valtion työmarkkinalaitoksesta. "Koetamme panna sitä valtiolla kuntoon", Siimes lupaa.
Pardian puheenjohtaja Matti Kratsin mukaan jäsenistön työhyvinvoinnin nykytilasta tekemä tutkimus paljastaa, että monet palvelussuhteet ovat perusteettomasti määräaikaisia. Yli puolet vastanneista arvioi, että heidän työtehtävänsä ovat luonteeltaan pysyviä, vaikka he ovat toistuvasti määräaikaisissa pesteissä.
Pardian jäsenistön keskuudessa määräaikaisuudet ovat erityisesti valtiotyönantajan ja siellä vielä erikseen korkeakoululaitoksen parissa käytetty yleinen työmuoto. Valtion työsuhteista yli neljännes on määräaikaisia, mutta yliopistoissa yli 60 prosenttia. Yliopistoissa on paljon ulkopuolista projektirahoitusta ja myös tutkimusprojektit ovat aidosti määräaikaisia.
"Tutkimuksissa avustavan henkilökunnan näkökulmasta asia on niin, että he tekevät koko ajan samaa työtä, vaikka tutkimushankkeet ja rahoittajat vaihtuvat", Siimes toteaa.
Pardia teki edellisessä edustajakokouksessa aloitteen määräaikaisten palvelussuhteiden perusteettoman käytön lopettamisesta. Nyt asiaa selvitetään kolmikantaisesti valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka määräaika päättyy tämän vuoden lopussa.
Työsopimuslain henkeä pitäisi Siimeksen mukaan noudattaa myös valtiolla. "Antamassani toimeksiannossa pyritään löytämään käytännöt, joiden mukaan määräaikaisuuksia käytetään ainoastaan asianmukaisissa yhteyksissä", Siimes toteaa.
Pardialle tupo hyvä pohja
Pardian puheenjohtaja Matti Kratsin mielestä tupo-neuvottelujen tulos antaa hyvän pohjan Pardian valtiosektorin sekä liikelaitos- ja yrityssektorin sopimusalakohtaisille neuvotteluille.
Sen sijaan irtisanomissuojan parantaminen jäi kismittämään Pardiaa. Krats huomauttaa, että työvoimasta eroon pääseminen on Suomessa yksinkertaisempaa ja halvempaa kuin muissa EU-maissa.
"Tässä haluttaisiin tulla lähemmäs eurooppalaista tasoa ja luoda olotila, ettei suomalaista kokonaisuutta voi käyttää hyväksi", Krats toteaa.
Kratsin mukaan irtisanomissuojaan palataan liittokohtaisissa tavoitteissa. Pardian tavoitteisiin kuuluu edelleen myös tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän kehittäminen.
Krats on tyytyväinen valtion palkkaohjelman hyväksymisestä tupon yhteydessä. Sen eteenpäinvieminen on Kratsin mukaan kuitenkin haaste. Hän varoittaa valtion työmarkkinalaitosta puuttumasta liian yksityiskohtaisesti virastojen tekemisiin.
"Toimintaan on saatava väljyyttä, jokaista risahdusta varten ei voida kysyä lupaa keskushallinnolta", Krats sanoo.
Kratsin mukaan uusi palkkaohjelma edellyttää todellisia satsauksia, koska muuten valtio menettää palkkakilpailukykyään. Palkkaohjelman keskeisiä osia ovat uudet palkkajärjestelmät, valtion palkkarakenteen kehittäminen ja aktiivinen palkkapolitiikka.
"Se pitää sisällään tulospalkkioita ja henkilöstörahastoja. Niihin pitää löytää ihan oikeita käsikirjoituksia", Krats edellyttää.
Pardian kokouksessa puhunut Teollisuuden ja työnantajien osastopäällikkö Risto Alanko haluaa, että työmarkkinaosapuolet pitävät alakohtaisissa neuvotteluissa kiinni tupon neuvottelutuloksessa asetetuista tavoitteista.
"Liittotasolla on pidettävä kiinni siitä, että kallis tuloratkaisu ei muodostu astinlaudaksi vielä korkeammille vaatimuksille", Alanko tähdentää.
Kiire ja epävarmuus rassaa
Pardian tuore jäsentutkimus paljastaa, että liian pieni palkka, työpaineet, uupuminen ja kiire haittaavat työyhteisöjen hyvinvointia.
Yrityssektorilla työssä jaksamista rassaa epävarmuus tulevaisuudesta. Lähes puolet seurantatutkimukseen vastanneista kokee työpaikkansa olevan uhattuna. Neljä vuotta sitten tehdyssä vastaavasta jäsentutkimuksesta määrä oli noussut neljänneksellä.
Valtiolla puolestaan liian pieni palkka on työhyvinvointia eniten kiusaava tekijä. Valtion virkapalkkajärjestelmä koetaan myös ongelmalliseksi, koska sen ei katsota palkitsevan hyvästä työsuorituksesta.
Pardian kaksipäiväiseen edustajakokoukseen Oulussa osallistui noin 160 virallista kokousedustajaa.