Valtion on Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan tunnettava vastuunsa kunnallisten palvelujen turvaamisessa.
Kunnat eivät Kietäväisen mukaan kykene omin toimin turvaamaan palvelujen toimivuutta tulevaisuudessa. Siksi valtion kuntapolitiikkaa on selkeytettävä. Sen tavoitteeksi on asetettava kuntien tehtävien ja tulojen saattaminen tasapainoon koko maan tasolla.
Tämä edellyttää hänen mukaansa myös sitä, että eri ministeriöiden kaavailemat kuntien tehtävien muutokset suhteutetaan jatkossa paremmin kuntien käytössä oleviin voimavaroihin.
"Valtion tulee osoittaa täysimääräinen valtionosuus kuntien uusiin tehtäviin tai entisten tehtävien laajennukseen", Kietäväinen sanoi Posion kunnan ja seurakunnan 80-vuotisjuhlassa sunnuntaina.
"Tarvitaan oikeudenmukainen kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä, jolla turvataan kansalaisille asuinpaikastaan riippumatta toimivat peruspalvelut kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
"Menojen jokavuotinen juustohöylääminen on johtamassa mahdottomaan tilanteeseen: palvelujen laatu uhkaa heiketä, eikä taloutta saada yrityksistä huolimatta tasapainoon. Olemme liiaksi säästäneet palveluista ja aivan liian vähän uudistaneet toimintatapoja ja hallinnon ja palvelutuotannon rakenteita. Nyt on syytä muuttaa toimenpiteiden painotusta", Kietäväinen korosti.
Kuntien ja seurakuntien on syytä pyrkiä toimimaan itse muutoksen johtajina. Tärkeää on huolehtia siitä, että kuntalaiset tietävät, mistä uudistuksissa on kysymys. Valmistelun on siksi oltava erittäin avointa. Kietäväinen uskoi, että kuntien ja seurakuntien yhteistyö tulee jatkossa tiivistymään. Väestön ikääntymisen ja keskittymisen myötä yhteiskuntaan on syntynyt tilaa ja tarvetta uudenlaiselle lähimmäistyölle.
Alue ja kuntaministeri Hannes Manninen oli huolissaan siitä, pystytäänkö kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotyössä kiinnittämään huomio aidosti varsinaisiin tavoitteisiin.
"Kunta- ja palvelurakenne on vain väline palvelujen turvaamisessa. Osaltaan työtä toivottavasti vauhdittaa hiljalleen kohentuva kuntatalouden tila, mutta rakenteellisista tekijöistä johtuvia uudistustarpeita se ei vähennä. "
Mannisen mukaan puitelaki riittää varsin hyvin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen liikkeelle saamiseen.
Parhaillaan on alkamassa uudistuksen toimeenpanovaihe. Siinä rima kannattaa Mannisen mukaan asettaa riittävän korkealle. "Käynnissä olevia kehittämishankkeita ei puitelain vuoksi pidä pysäyttää, vaan vauhdittaa."
Yhteistoiminnan lisäämisessä ja toimenpanosuunnitelmien laadinnassa on Mannisen mukaan katsottava riittävän kauas. Sen sijaan, että täytettäisiin puitelakiin kirjatut minimiväestöpohjat, voi monilla alueilla olla viisasta miettiä, pitäisikö yhteistoimintaa koota suuremman alueen tai maakunnan kattavasti.
Tämä pitkän ajan haasteisiin vastaamisen vaatimus on tärkeää pitää mielessä myös Lapissa, vaikka puitelain väestöpohjatavoitteet eivät sinällään valtaosaa Lapin kunnista koskekaan Posio mukaan luettuna.