Göran Perssonin hallitus on lyhyen ajan sisällä saanut osakseen kirvelevää arvostelua kolmelta huomattavalta taholta siitä, miten valtio on hoitanut toimintojaan vuoden 2004 aikana.
Asia tuskin tuli yllätyksenä ruotsalaisille, sillä hallituksen niskaan on ropissut arvostelua koko vuoden ajan. Raportit valtiopäivien perustuslakivaliokunnalta, valtion tilintarkastajilta sekä kriisivalmiusviranomaiselta ovat vain vahvistaneet jo aikaisemmin hajatietoina esille nousseita asioita.
Mutta ennen kaikkea ne ovat vahvistaneet, että hallinnossa on puutteita, kuten valtion tilintarkastuslaitoksen entinen pääjohtaja Inga-Britt Ahlenius on jo pitkään tähdentänyt.
66-vuotias Ahlenius on taistelunhaluinen ekonomi, joka työskentelee Kosovon tilintarkastustoiminnan kehittämisen parissa. Syyskuussa hän aloittaa YK:n sisäisen tilintarkastuksen päällikkönä New Yorkissa.
Ahleniuksen YK-nimitys herätti huomiota, sillä häntä ehdottivat virkaan amerikkalaiset eikä suinkaan Ruotsin hallitus. Hänellä on ollut useita avoimia kiistoja hallituksen kanssa, joka ei ole oikein arvostanut hänen esittämäänsä ankaraa kritiikkiä.
Ahlenius puhuu selvää kieltä. Hän on arvostellut sitä, että Ruotsissa käytetään mielellään sellaisia kaunistelevia ilmauksia kuin "jutut" tai "erioikeudet", vaikka tosiasiassa kysymys on korruptiosta.
Ilmiö on Ahleniukselle tuttu, sillä hän oli mukana tarkastamassa Jacques Santerin eroamaan joutuneen komission toimia. Hän on myös arvostellut sitä, ettei Ruotsilla ole käytettävissään prosesseja, joilla vastuussa olevat voitaisiin vaatia tilille. Esimerkiksi valtiopäivien perustuslakivaliokunnan antama huomautus on kuin pelkkä vihkon reunassa oleva virhemerkki, joka ei johda minkäänlaisiin seurauksiin.
Nimityspolitiikka on asia, joka kiusaa koko ajan. Sitä toteutetaan ilman valvontaa ja se sallii pääministerin jakaa korkeita valtiollisia virkoja harkintansa mukaan sen sijaan, että ansiot ratkaisisivat asian.
"Viran pätevyysvaatimukset pitää muotoilla ja ne pitää tuoda julki avoimessa nimitysmenettelyssä", sanoo Ahlenius, joka itse haki Kosovon työpaikkaansa vastaamalla ilmoitukseen, jossa tehtävän pätevyysvaatimukset tuotiin esille.
Valtion tilintarkastajat puolestaan arvostelevat hallitusta valtion toimintojen huonosta johtamisesta. Turhautuneet viranomaiset ovat äänekkäästi vastustaneet mielivaltaisia toimintojen siirtämisiä seuduille, joilta on hävinnyt puolustusvoimien työpaikkoja. Kovan paineen alaiseksi joutunut puolustusvoimien johto on valittanut, ettei hallituksen tavoitteeksi asettama kansainvälisiin tehtäviin panostaminen ole toteutettavissa puolustusvoimiin kohdistuneiden suurten leikkausten takia.
Tilintarkastajien raportti vahvistaa jo syntynyttä yleistä hämmennyksen vaikutelmaa osoittamalla, että hallitus kirjoitti uusia ns. järjestelykirjeitä seitsemälle viranomaiselle peräti 38 kertaa viime vuoden aikana. Yhtä tehtävää ei ehditty saada valmiiksi, kun tuli jo uusia määräyksiä.
Myös valtiopäivien perustuslakivaliokunta, joka vuosittain tutkii eri ministerien toimet, on ollut tänä vuonna epätavallisen kriittinen. Useita ministereitä arvostellaan "ministerivallasta": kouluministeri on esimerkiksi estänyt erään kriittisen tutkimuksen julkistamisen.
Pääministeriä arvosteltiin mm. siitä, ettei hän ole EU:ssa ajanut Kiinan asevientikiellon jatkamista, jota Ruotsin EU-valiokunta kannattaa.
Perustuslakivaliokunnan keskustelussa hallitusta arvosteltiin lisäksi väärinkäytöksistä valtion virkanimityksissä. Uskollisia puoluetovereita suositaan korkeilla viroilla todellisista ansioista välittämättä. Olisi toivottavaa, että päästäisiin avoimempaan ja vähemmän omavaltaiseen menettelyyn.
Aivan samaa on Inga-Britt Ahlenius vaatinut esittämässään kritiikissä.