Luonnonsuojeluliiton mielestä valtion tulee siirtää metsätalouden tuet suoluonnon hävittämisestä kunnostusojituksilla soiden ennallistamiseen.
"Metsätalouden ojitukset ovat turpeenoton ohella suoluontomme suurin uhka", Luonnonsuojeluliiton metsävaliokunnan puheenjohtaja Keijo Savola toteaa. "Kaksi kolmasosaa Rovaniemi--Kuhmo -linjan eteläpuolisista soista on ojitettu, mutta vain muutama prosentti suojeltu. Kunnostusojituksia tehdään myös sellaisilla soilla, jotka olisi mahdollista ja perusteltua ennallistaa", Savola puhisee.
"Kunnostusojitusten yhteydessä tehdään yleisesti myös täydennysojituksia eli laajennetaan ojitusta sellaisille suon osille, jotka ovat aikaisemmin säästyneet ojituksilta." Valtio rahoittaa soiden kunnostusojituksia, mutta soiden ennallistaminen suojelualueiden ulkopuolella on vähäistä ja kärsii rahapulasta. "Rovaniemi--Kuhmo -linjan eteläpuolella tulee lähivuosina toteuttaa laaja suoluonnon ennallistamisohjelma", Savola vaatii.
"Myös metsäsektorinkin tulee osallistua ennallistamistalkoisiin, joilla korjataan viime vuosisadalla tehtyjä virheitä."
Savolan mielestä pelkkä metsäorganisaatioiden ja urakoitsijoiden työllistäminen ei riitä perusteeksi jatkaa suometsien käyttöä kaavaillussa laajuudessa. "Ojitusalueiden ennallistamisesta tulisi tehdä tasavertainen vaihtoehto suometsien metsätalouskäytölle."
Ennallistaminen on Savolan mukaan erityisen perusteltua silloin, kun ojitusalueen puuntuotanto on jäänyt vähäiseksi tai suoalueella on säästynyt ojittamattomia osia, joita tehdyt reunaojitukset kuivattavat.
